”Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa aktiivisella ulkopolitiikalla. Haluamme jatkossakin tarjota osaamistamme rauhanvälityksessä ja rauhanturvaamisessa. Samoin meidän on aktiivisesti paneuduttava pakolaisuuden kaltaisten globaalien haasteiden alkusyihin ja niiden ratkaisemiseen”, pääministeri Juha Sipilä totesi puheenvuorossaan eduskunnan ulkopolitiikan ajankohtaiskeskustelussa.
Hänen mukaansa Suomella on paljon annettavaa ihmiskunnan suurten kysymysten, kuten ilmasto-, energia-, ruoka- ja vesikysymysten kestävässä ratkaisemisessa.
”Olemme kansakunta, joka on tottunut ratkaisemaan visaisia ongelmia”, Sipilä luonnehti.
Maahanmuuttotilanne on pääministerin mukaan konkreettinen esimerkki suuresta kehityskulusta, joka on ollut periaatteessa nähtävissä ja ennakoitavissa jo vuosia.
”Silti kukaan ei osannut nähdä, että juuri tänä kesänä sadat tuhannet ihmiset päättävät lähteä etsimään turvaa ja parempaa elämää Euroopasta, vaikka Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa, Libyassa ja Somaliassa epävakaus on jatkunut vuosia”, pääministeri sanoi.
”Tämä on ollut tärkeä muistutus siitä, että meidän on myös Suomessa pidettävä ulkopoliittinen perspektiivimme globaalina. Meidän osattava lukea maailmanpolitiikan isoa kuvaa”, hän jatkoi.
Sipilä muistutti, että Suomessa on varauduttava siihen, että maailman kehityshaasteisiin liittyvät suuret ilmiöt ja niiden kerrannaisvaikutukset vaikuttavat ulkopolitiikkaan monin tavoin.
”Toimintaympäristö on muuttunut”
”Maailman tapahtumat heijastuvat kotimaiseen tilanteeseemme tällä hetkellä poikkeuksellisen merkittävällä tavalla”, Juha Sipilä totesi.
Hänen mukaansa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö onkin muuttunut.
”Myös ulkoisten, sisäisten ja yleiseurooppalaisten haasteiden kolmiyhteys on käsin kosketeltava”, hän sanoi.
Sipilä nosti esimerkiksi torstaina Euroopan maiden johtajien kokouksessa Brysselissä esillä olleita teemoja, kuten muun muassa maahanmuuttotilanteen, Syyrian sodan ja ISIS-jihadistijärjestön terrorin, Venäjän toimet Syyriassa ja Venäjän ja Yhdysvaltojen väliset suhteet.
”Euroopan unionin ulkoinen toimintakyky kohtaa tällä hetkellä jatkuvia haasteita. Tämä ei saa ajaa Eurooppaa maailmanpolitiikan sivustakatsojaksi. EU:n pitää jalkauttaa ulkopoliittinen keinovalikoimansa entistä paremmin käytäntöön. Tämä on tärkeää, sillä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti vahva Euroopan unioni on myös meidän etumme”, Sipilä sanoi.
”Vahvaa arjen naapuruutta”
Pääministerin mukaan Suomen on tärkeää ylläpitää hyviä ulkopoliittisia suhteita kaikkiin suuntiin.
”Pohjoismaat, Baltian maat, muut EU-kumppanimme sekä transatlanttinen yhteistyö ovat meille tärkeitä. Näitä suhteita emme saa alkaa pitää itsestäänselvyytenä”, hän totesi.
Venäjään pidetään Sipilän mukaan rakentavaa keskusteluyhteyttä ja vahvaa arjen naapuruutta.
”Suhteemme Venäjään ovat hyvät, vaikka ajat ovat nyt aiempaa vaikeammat sekä Venäjän ulkoisten toimien että sen sisäisen kehityssuunnan vuoksi”, Sipilä arvioi.
Ulkopolitiikan perusasiat pysyvät Juha Sipilän mukaan toimintaympäristön muuttumisesta huolimatta ennallaan.
”Ulkopoliittisten päätösten tulee perustua ajankohtaiseen tilannekuvaan, ei menneisyyteen. Ulkopolitiikan tulee perustua todellisiin faktoihin, ei olettamuksiin. Ulkopolitiikka on kestävyyslaji”, hän kuvaili.
Suomen ulkopolitiikan vankka tukipilari on pääministerin mukaan se, että maan omat asiat ovat kunnossa.
”Vahva talous, tehokas ja reilu julkinen sektori sekä välittävä ja vastuuta kantava yhteiskunta tuovat meille myös ulkopoliittista uskottavuutta ja vaikutusvaltaa. Siksikin meidän tulee jatkaa aloittamiemme uudistusten tiellä.”
