Ruotsi karkotti kesäkuun lopulla kiinalaistoimittajan, jonka oli todettu harjoittaneen vakoilua asemamaassaan lähes kahden vuosikymmenen ajan.
Ruotsalaistutkija Elisabeth Braw katsoo karkotetun toimittajan päässeen helpolla ja ilmeisesti lähinnä nauttineen paluustaan Pekingiin.
– Kuten hän, suurin osa muistakin lännessä kiinni jääneistä ulkomaisista vakoojista päätyy vain karkotettaviksi ja saa kotimaassaan usein sankarin vastaanoton, yhdysvaltalaisessa Atlantic Council- ajatushautomossa työskentelevä Braw kirjoittaa Foreign Policy -lehdessä.
Länsimaiden olisi hänen mielestään aika lakata käsittelemästä vihamielisiä vakoojia silkkihansikkain ja omaksuttava Viron malli, jossa paljastuneet vakoojat saatetaan oikeuden eteen. Hän muistuttaa läntisten tiedustelupalvelujen paljastaneen viime vuosina yhä enemmän Venäjän ja Kiinan hyväksi vakoilleita henkilöitä, joista monet ovat edenneet hyvinkin vaikutusvaltaisiin asemiin kohdemaissaan.
– Parin viime vuosikymmenen aikana Venäjä ja Kiina – ja eräissä tapauksissa myös Iran – ovat lisänneet perinteistä vakoilua, joka kohdistuu esimerkiksi asevoimiin ja muihin kansallisen turvallisuuden instituutioihin. Tämä on kuitenkin vain osa siitä, mikä niitä kiinnostaa. Kaikki länsimaisten yhteiskuntien osa-alueet startup-yrityksistä ja yliopistojen tutkimus- ja kehitystyöstä kansalaisyhteiskuntaan kiinnostavat tiedustelutiedon kerääjiä ja heidän isäntiään, Braw toteaa.
Mallia Viron kovasta linjasta
Venäjän ja Kiinan vakoojat pyrkivät Elisabeth Braw’n mukaan keräämään mahdollisimman paljon informaatiota – myös sellaista, joka löytyy sanomalehdistä ja muista avoimista lähteistä. Kun diplomaatteina esiintyneitä venäläisagentteja on viime vuosina karkotettu aiempaa enemmän, heidän tilalleen lähetetään muissa peiterooleissa toimivia tiedustelu-upseereja.
Paljastuneiden vakoojien karkottamista Braw pitää nykyoloissa riittämättömänä toimena. Esimerkkeinä hän mainitsee Yhdysvalloissa pitkään operoineet Anna Chapmanin, josta tuli Venäjällä juhlittu tv-tähti, ja Maria Butinan, jonka Vladimir Putin nostatti duuman jäseneksi.
Viro noudattaa hänen mukaansa radikaalisti ja johdonmukaisesti erilaista lähestymistapaa: sen sijaan, että paljastuneet vakoojat karkotettaisiin, heidät asetetaan syytteeseen. Koska Viro on oikeusvaltio, syytettä ei ex-presidentti Toomas Hendrik Ilveksen mukaan nosteta, ellei selvää näyttöä ole.
Tuorein näyte Viron linjasta saatiin viime kuussa, kun Vladimir Putinia julkisesti kritisoinut Tarton yliopiston professori Vjatšeslav Morozov tuomittiin yli kuuden vuoden vankeusrangaistukseen vakoilusta Venäjän hyväksi.
Jotkut pitivät Morozovin tuomiota yllättävänä – olihan tämä arvostellut Putinia.
– Mutta kulkisiko vakooja ympäriinsä kailottamassa, että hän on Putinin puolella, kysyy Ilves.
