Lännessä Aljaksandr Lukašenkan johtamaan Valko-Venäjään on alettu brittitutkija Richard Cashmanin mukaan suhtautua menetettynä tapauksena. Todellisuudessa maa saattaa hänen mukaansa kuitenkin jo pian ajautua uuteen tienhaaraan, joka pakottaa valkovenäläiset tekemään valinnan eurooppalaisen demokratian ja euraasialaisen itsevaltiuden välillä. Tällä valinnalla olisi merkittäviä vaikutuksia euroatlanttiseen turvallisuuteen.
Eurooppalaisen vaihtoehdon tarjoaminen valkovenäläisille auttaisi muokkaamaan heidän ajatuksiaan ja toimiaan, kun valinnan aika koittaa, Centre for Defence Strategies -ajatushautomossa työskentelevä Cashman arvioi yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Vielä 1990-luvulla jotkut venäläiset hänen mukaansa uskoivat, että Lukašenkan diktatorinen malli oli juuri sitä, mitä vaikeuksissa rypenyt Venäjän federaatio olisi tarvinnut. Kun Vladimir Putin nousi valtaan, Lukašenka tasapainoili pitkään taitavasti Venäjän ja lännen välillä. Vasta Valko-Venäjän väärennettyjen presidentinvaalien jälkeen vuonna 2020 puhjennut massiivinen kuohunta heikensi vakavasti Lukašenkan riippumattomuutta ja vähensi hänen liikkumavaraansa suhteessa Kremliin.
Putinin helmikuussa 2022 aloittamassa täysimittaisessa sodassa Ukrainaa vastaan Valko-Venäjä on toiminut hyökkääjän tukialueena, mutta suoriin sotatoimiin Lukašenka ei ole valkovenäläisiä joukkoja Kremlin kiihtyneestä painostuksesta huolimatta antanut.
– Valko-Venäjällä voisi olla tärkeä rooli myös tulevaisuudessa, jos Venäjä pyrkisi kiihdyttämään hybridivihollisuuksia Baltian maita vastaan tai ryhtymällä suoraan hyökkäykseen. Tämä näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä niin kauan kuin Lukašenka pysyy vallassa. Valko-Venäjän diktaattori saattaa näin edustaa status quota, joka itse asiassa suosii Ukrainaa ja sen liittolaisia pikemminkin kuin Venäjää, Cashman toteaa.
Kohti eurooppalaista integraatiota
Jos Putin ei onnistu lyömään Ukrainaa, on Cashmanin mielestä hyvin mahdollista, että hän menettää lopulta kärsivällisyytensä Lukašenkan suhteen ja ryhtyy toimiin tämän syrjäyttämiseksi.
– Lukuisat valkovenäläiset tietävät jo, mikä heitä odottaisi, jos Putin alistaisi ja militarisoisi heidän maansa. He joutuisivat kokemaan oligarkkimaisia yrityskaappauksia, peitellyn tai avoimen mobilisoinnin sekä Valko-Venäjän kansalliseen identiteettiin perinteisesti tärkeänä osana kuuluneen länsimaisen vivahteen tukahduttamisen, Cashman sanoo.
– Jos taas valkovenäläiset onnistuvat säilyttämään itsenäisyytensä ja antamaan tukensa uudistusmieliselle johdolle, he voivat alkaa edetä kohti eurooppalaista integraatiota, jossa Euroopan unionin jäsenyys on mahdollinen näkymä. Sitä varten olisi elintärkeää, että kaikki valkovenäläiset – myös poliittinen eliitti sekä armeijan ja turvallisuuselinten jäsenet – saavat takeet siitä, että tarjolla on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto Kremlin visiolle maan tulevaisuudesta, Cashman jatkaa.
– Valko-Venäjä, joka olisi vapaa sotilaallisista kytköksistä Venäjään ja joka olisi yhä tiiviimmin nivoutunut euroatlanttiseen yhteisöön Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean muodostaman autoritaaristen valtioiden akselin asemesta, edistäisi merkittävästi Ukrainan, Puolan ja Baltian maiden turvallisuutta. Valko-Venäjän geopoliittinen suuntautuminen länteen voisi myös kannustaa muutokseen Venäjän sisällä ja saada yhä useammat venäläiset omaksumaan imperialismin jälkeisen identiteetin, hän toteaa.
