Takuusäätiössä on nähty toistuvasti, kuinka pitkät laina-ajat ovat johtaneet entistä vakavampiin velkaongelmiin. Muutaman satasen pikavippejä paheksuttiin aikoinaan täysin ansiosta satoihin prosentteihin yltäneiden korkeiden korkojen takia.
Kun kulutusluottojen korkoja suitsittiin uudella lainsäädännöllä, kehottivat Marttaliitto, Takuusäätiö ja Kuluttajaliitto kotitalouksia seuraamaan lainsäädännön vaikutuksia tarkkaan olettaen, että luottolaitokset muuttavat ansaintalogiikkaansa. Näin myös näyttää nyt tapahtuneen. Lainasummat ovat kasvaneet merkittävästi ja myös laina-ajat ovat pidentyneet, kertoo Takuusäätiö tiedotteessaan.
Takuusäätiön asiakkailla näkyy yhä useammin 10 000–40 000 euron kulutusluottoja esimerkiksi 15 vuoden maksuajalla. Lainan loppusumma on voinut ollut jopa yli 100 000 euroa, vaikka korkoprosentti olisi selvästi alle sallitun maksimin.
– Nämä lainat tulevat lopulta asiakkaille aivan törkeän kalliiksi. Tuollaisessa yhtälössä ei ole lainanottajan kannalta mitään hyvää. Parhaimmassa tapauksessa lainasta voi ehkä selvitä itsenäisestikin, mutta eihän tuollaista lainaa ole järkeä maksaa 15 vuotta ja kymmeniä tuhansia lainasummaa enemmän, sanoo toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä.
Nykyiset kulutusluottojen markkinointikäytännöt eivät kerro läheskään kaikkea siitä, millaisiin vastuisiin lainan ottaminen asiakkaan saattaa ajaa. Luottolaitokset esittelevät mainoksissaan teoreettisia esimerkkejä ja korostavat pientä kuukausierää.
– Se on silmänkääntötemppu, jolla huomio halutaan pois pitkästä laina-ajasta ja lainan todellisesta hinnasta, huomauttaa pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell Kuluttajaliitosta.
Kuluttajalle kulutusluottojen pitkät laina-ajat ovat epäedullisia. Lainan pääoma ei lyhene aluksi juuri ollenkaan, mutta kulut ja korot kertyvät. Lainanmyöntäjä taas saa enemmän tuottoa korkokertymistä. Ongelmia syntyy, jos kuluttaja ei pysty lyhentämään lainan kuukausierää.
– Ensimmäisten lyhennysvuosien aikana ei voi saada juuri mitään joustoa lainanmaksuun. Esimerkiksi lyhennysvapaasta ei olisi hyötyä, koska lainan pääoma ei juuri lyhene ensimmäisten vuosien aikana, selventää Pantzar.
– Markkinointikäytäntöjä tulisi muuttaa nopeasti vastaamaan todellisia tilanteita. Lisäksi tulisi harkita myös muunlaisia kuluttajaluottoja koskevia uusia rajoitteita ja käynnistää keskustelu, onko 15 vuoden laina-aika reilun kymppitonnin lainaan oikeasti kenenkään muun kuin lainanmyöntäjän etu. Tapaukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, Pantzar jatkaa.
Esimerkiksi Norjassa on käytössä ns. 5-5-5-paketti. Sen mukaan kulutusluoton laina-aika saa olla korkeintaan viisi vuotta ja kokonaisvelan tulee alittaa hakijan bruttotulot kerrottuna viidellä. Hakijan takaisinmaksukyvyn tulee riittää, vaikka korko nousisi viisi prosenttia.
Norjalaiset luottolaitokset ovat muiden mukana kunnostautuneet suomalaisille pitkiä laina-aikoja ja isoja kulutusluottoja toimien Suomessa aivan eri logiikalla kuin Norjassa. Suomi näyttäytyy löyhemmän lainsäädännön takia houkuttelevana markkina-alueena.
– Järjestelmävikojen korjaamisen tärkeyden lisäksi kehotamme myös kuluttajia olemaan tarkkana kulutusluottoa ottaessaan. Esimerkiksi kesälomakulujen rahoittaminen kulutusluotoilla voi lopulta johtaa vuosikausien velkaongelmiin, sanoo pääsihteeri Marianne Heikkilä Marttaliitosta.
