Venäjän viranomaiset valmistautuvat laajentamaan merkittävästi lainvalvonnan virastojen valtaa internetin sensuroinnissa, joka on jo nyt maailman kolmen kärkeä heti Kiinan ja Iranin jälkeen. Viestintälakien uusien muutosten jälkeen yleisen syyttäjän virasto saa sulkea sivustoja ja hallinnoida liikennettä RuNetissä, kun taas turvallisuuspalvelu FSB päättää erityistoimista. Valtioduuman tiedotuspoliittinen komitea hyväksyi lakimuutoksen 29. heinäkuuta 2024.
Nykyisen lain mukaan vuonna 2009 perustetulla valtion viestinnän, tietotekniikan ja joukkotiedotusvälineiden valvontapalvelulla Roskomnadzorilla (RKN) on oikeus hallinnoida viestintäverkkoja hätätilanteissa ja poikkeusoloissa sekä tilanteissa, joissa Venäjän internetin toiminnan vakaus, turvallisuus tai koskemattomuus on uhattuna.
Lakimuutoksen voimaantulon jälkeen RKN voi myös asettaa rajoituksia yleisen syyttäjän tai hänen alaistensa pyynnöstä, jos internetissä havaitaan ”kielletyn informaation” massamaista tai toistuvaa levittämistä. Myös FSB:n pitää hyväksyä rajoitustoimenpiteet.
Turvallisuusviranomaisten suorasta pyynnöstä RKN laukaisee ”vastatoimien tekniset toimenpiteet”, joilla operaattorien verkkoihin asennetut laitteet mahdollistavat joko verkkosivuille pääsyn estämisen tai liikenteen hidastamisen. Sen lisäksi RKN antaa pakottavia ohjeita verkkopalvelujen tarjoajille ja verkkojen omistajille, ja heitä vaaditaan luovuttamaan RKN:lle tiedot, joilla internetin käyttäjien laitteet voidaan tunnistaa.
Duuma hyväksyi 30. heinäkuuta 2024 viestintälakien laajan muutospaketin, jonka mukaan muun muassa SIM-korttien myynti on kiellettyä, jos asiakas ei anna passitietojaan. Lisäksi kaikkia bloggareita, joilla on enemmän kuin 10 000 seuraajaa – mukaan lukien Telegram- ja YouTube-kanavien ylläpitäjät – velvoitetaan rekisteröitymään RKN:ään. Sosiaalisen median kanavia, joilla on yli puoli miljoonaa kävijää päivässä, velvoitetaan luovuttamaan käyttäjädatansa, jos RKN ja FSB sitä pyytävät.
