Malin hallitus kertoi sunnuntaina katkaisevansa diplomaattisuhteet Ukrainan kanssa. Mali syyttää Ukrainaa osallisuudesta heinäkuussa tapahtuneeseen hyökkäykseen, jossa malilaisjoukot kärsivät raskaita tappioita.
Kolme päivää kestäneet taistelut puhkesivat sotilasleirillä Tinzaouatenessa lähellä Algerian rajaa 25. heinäkuuta. Tuaregien johtamat kapinalliset kertoivat viime viikolla surmanneensa näissä taisteluissa yhteensä 84 venäläisen yksityisarmeija Wagnerin jäsentä ja 47 malilaista sotilasta.
Asiasta kertoo esimerkiksi Kyiv Independent.
Malin hallituksen tiedotteen mukaan hallitus ”järkyttyi syvästi” kuultuaan Ukrainan sotilastiedustelun edustajan Andrii Jusovin kommenteista, jotka liittyivät heinäkuisiin taisteluihin. Asiasta aiemmin kertoneen Kyiv Postin mukaan Jusov sanoi tiedotustilaisuudessa, että kapinalliset ”saivat tarvittavaa informaatiota, joka mahdollisti menestyksellisen sotilasoperaation venäläisiä sotarikollisia vastaan”. Kyiv Postin julkaisemassa kuvassa tuaregit pitivät Malista itsenäisyyttä tavoittelevan tuaregialue Azawadin sekä Ukrainan lippuja.
Tiedotteessa, jossa Mali ilmoittaa katkaisevansa diplomaattisuhteensa Ukrainaan se kertoo allekirjoittavansa täysin ”Venäjän federaation diagnoosin” ja sanoo että Venäjän on ”varoittanut maailma vuosien ajan Ukrainan viranomaisten ilkeästä ja uusnatsistisesta luonteesta”. Mali myös syyttää Ukrainaa terrorismista.
Malin hallinnolla on lämpöiset välit Venäjän kanssa. Malissa on ollut vallassa vuodesta 2020 sotilasjuntta, jonka jäseniä oli koulutettu Venäjällä ennen vallankaappausta. On mahdollista, joskaan ei varmaa, että Venäjä avitti sotilasjuntan nousua valtaan myös aktiivisesti.
Palkka-armeija Wagner toimii Malissa Venäjän ja Malin sotilasjuntan sopimuksella. Ne kouluttavat Malin asevoimia ja tarjoavat juntalle henkilösuojausta.
Wagnerin sotilaat osallistuivat Malin sotilaiden kanssa talvella 2022 noin 300-500 siviilin surmaamiseen Mouran joukkomurhaksi kutsutussa verilöylyssä, jossa oli tarkoitus torjua erästä paikallista islamistiryhmä Al Qaidan alaista joukkoa. Siviilit olivat ilmeisesti silminnäkijöinä, kun Wagnerin ja Malin sotilaat tappoivat islamisteja.
Myös YK:lla on ollut Malissa rauhanturvaoperaatio, jonka tehtävänä on ollut malilaisten siviilien suojeleminen. Operaatio päättyi vuoden 2023 lopussa sen jälkeen, kun sotilasjuntta kesällä 2023 ilmoitti ettei luota YK:iin ja käski operaation edustajat poistumaan. Myös Suomi osallistui YK:n Mali-operaatioon vuodesta 2013. Suomalaiset lähtivät Malista syyskuussa 2023.
Kansainvälisen tutkijaryhmän vuonna 2023 julkaisema raportti Wagnerin suhteesta afrikkalaisiin kultavarantoihin kertoo, että Malissa toimii neljä kansainvälisten kaivosyhtiöiden hallinnoimaa suurta kultakaivosta. Ne maksavat Malin sotilasjuntalle niin huomattavia veroja, että noin puolet Malin kaikista verotuotoista tulee kaivosyhtiöiltä. Nämä kaivokset tuottivat vuonna 2023 arviolta lähes 68 tonnia kultaa. Myös venäläiset kaivosyhtiöt tavoittelevat jalansijaa Malista, ja juntan ja Wagnerin yhteistyö voi auttaa uusien kaivosvaltausten tekemisessä ja kultakaivosten perustamisessa.
