Suomen julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen on kasvanut 1,9 prosenttiyksikköä viimeisen kolmen vuoden aikana, kun euroalueella velkasuhde on keskimäärin laskenut 10,6 prosenttiyksikköä. Nordean ekonomisti Juho Kostiainen perkaa analyysissään syitä sille miksi Suomi velkaantuu muuta euroaluetta nopeammin.
Kostiaisen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä ei selitä eroa velkasuhteen kehittymisessä, sillä Suomen alijäämä on ollut euroalueen keskiarvoa pienempi.
Sen sijaan talouskehityksessä Suomi on jäänyt selvästi muuta euroaluetta jälkeen viimeisen kolmen vuoden aikana. Euroalueen nimellinen BKT on kasvanut 24 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana, kun Suomessa kumulatiivinen kasvu on jäänyt 15 prosenttiin.
– Suurin osa erosta tulee Suomen reaalisen BKT:n heikommasta kehityksestä, mutta myös hinnat ovat nousseet Suomessa hieman muuta euroaluetta hitaammin. Korkojen nousu on näkynyt Suomen talouskehityksessä voimakkaammin kuin monessa muussa euroalueen taloudessa johtuen etenkin asuntolainojen korkoherkkyydestä. Tämä on näkynyt niin yksityisen kulutuksen kuin rakentamisenkin heikkoutena selittäen heikompaa BKT-kehitystä, Kostiainen toteaa.
Muut tekijät selittävät kuusi prosenttiyksikköä Suomen velkasuhteen kasvusta viimeisen kolmen vuoden aikana. Erästä noin puolet selittyy työeläkeyhtiöiden noin kolmen prosentin (suhteessa BKT:hen) kumulatiivisella ylijäämällä viimeisen kolmen vuoden aikana. Eläkeyhtiöiden ylijäämä ei vähennä julkisen talouden velanottotarvetta, sillä kertyneet ylijäämät sijoitetaan rahoitusmarkkinoille, Kostiainen jatkaa.
Toisen puolen muiden tekijöiden velkavaikutuksesta selittävät likvidien varojen kasvu, valtion myöntämät lainat ja ennakkomaksut. Esimerkiksi valtion kauppaluotot ja ennakkomaksut ovat kasvaneet vajaalla kahdella miljardilla eurolla. Tässä ovat Kostiaisen mukaan taustalla 10 miljardin euron hävittäjähankinnan ennakkomaksut.
– Hävittäjien maksut näkyvät julkisen talouden alijäämässä vasta ensi vuodesta lähtien, kun ensimmäiset F35-hävittäjät luovutetaan Suomen käyttöön, mutta ennakkomaksuilla on ollut jo vaikutusta velan kasvuun.
Valtio on viime keväänä uudistanut velanhallintapolitiikkaansa, mikä tulee jatkossa vähentämään julkista velkaa.
– Suomen velkaantumisen kasvun taustalla ovat olleet etenkin valtion ja paikallishallinnon alijäämät, mutta myös yksittäiset rahoitustaloustoimet ovat kasvattaneet velkaa. Talouden heikko kasvu on osaltaan syventänyt jo valmiiksi alijäämistä julkista taloutta sekä näkynyt suoraan velkasuhteen jakajassa, mikä selittää suurimman osan Suomen ja muun euroalueen velkasuhteen erosta. Suomen julkisen talouden haasteet ovat huomattavia, mutta näkymät eteenpäin ovat kuitenkin hieman valoisammat, summaa Kostiainen.
Suomen talouden odotetaan kääntyvän kasvuun jälleen ensi vuonna, minkä yhdessä hallituksen laajojen sopeutustoimien kanssa odotetaan hidastavan velkaantumiskehitystä.
– Suomen velkasuhteen kasvu on nykyennusteiden valossa taittumassa lähivuosina, mutta velkasuhteen kääntäminen selkeään laskuun vaatisi voimakasta talouskasvua tai lisäsopeutusta julkiseen talouteen, Kostiainen sanoo.
