Euroopan ihmisoikeusistuimen tuomari Pauliine Koskelo ei allekirjoita väitettä, että suomalainen oikeusvaltio olisi vaarantunut rajaturvallisuutta koskevasta poikkeuslaista. Koskelo kertoi näkemyksensä Kotkaniemi-foorumissa Luumäellä keskiviikkona. Ensimmäisenä Koskelon puheenvuorosta uutisoi Helsingin Sanomat.
– Se, että oma kanta ei mene läpi, ei vielä oikeuta väitettä, että oikeusvaltio olisi menetetty, Koskelo sanoi.
Oikeusoppineet kuten Britannian tiedeakatemian tutkimusprofessori Martin Scheinin, Helsingin yliopiston oikeustieteen professori emeritus Kaarlo Tuori sekä useat vasemmistoliiton ja vihreän liiton ja jotkut SDP:n kansanedustajat vastustivat poikkeusjärjestyksessä säädettyä rajalakia sillä perusteella, että se vaarantaisi oikeusvaltion.
Pauliine Koskelon mukaan vastakkaiset näkemykset perustuslaillisista kysymyksistä eivät tarkoita sitä, että oikeusvaltio horjuisi. Rajalain säätäminen osoitti hänestä yritystä säilyttää siivu kansallisesta liikkumavarasta.
Keskeistä Suomen tilanteessa Koskelon mukaan on, että välineellistetyn maahantulon taustalla on valtiollinen toimija.
– Tosiasiallinen määräysvalta siirtyy vieraalle, vihamieliselle valtiolle. Mitä silloin jää jäljelle kansainvälisen oikeuden periaatteesta, jonka mukaan valtiolle kuuluu kontrolli maahan pääsystä?
Ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina vuodesta 2016 toiminut Koskelo muistutti, että palautuskielto ja oikeus hakea turvapaikkaa perustuvat ihmisoikeustuomioistuimen tulkitsemiskäytäntöihin. Hän kuitenkin pohti, kuinka pitkälle ehdottomuus ulottuu – koskeeko se myös tilannetta, jossa siihen vaikuttaa vieras valtio.
Koskelo arvioi, onko viisasta että tehdään tulkinta että koska ihmisoikeusvelvoitteet on kirjattu perustuslakiin, niin niistä poikkeaminen on perustuslain vastaista.
– Minusta voi kysyä, kuinka viisas tällainen kanta on. Monet kiistatta oikeusvaltiona pidettävät maat eivät ole samalla linjalla, Koskelo sanoi HS:n mukaan.
