Uutismedian liitto jakaa lukuvuotensa aloittaville yhdeksäsluokkalaisille oman medialukutaidon aapisen kaikissa Suomen yläkouluissa.
Yhdeksäsluokkalaisten oma aapinen selittää aakkosten kirjainten kautta medialukutaidon ja journalismin keskeisiä osa-alueita ja käsitteitä: mitä tarkoittavat esimerkiksi algoritmit, botit ja copyright tai hybridivaikuttaminen, itsesääntely ja journalistinen tiedonhankinta.
Hanketta perustellaan sillä, että lisääntyvän hybridivaikuttamisen ja disinformaation ajassa medialukutaidon oppiminen on tärkeää.
– Suomalaisten korkeaa luottamusta journalismiin ja medialukutaitoa ei voi pitää itsestäänselvyyksinä, vaan niitä täytyy vahvistaa aktiivisesti, sanoo Uutismedian liiton liittojohtaja Jukka Holmberg tiedotteessa.
Disinformaation määrä, informaatiovaikuttaminen ja yhteiskunnallinen tarve suojautua hybridiuhkilta ovat lisääntyneet Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa ja Suomen liityttyä Natoon. Informaatiovaikuttaminen on toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen sekä päätöksentekijöihin ja sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.
Lapset ja nuoret kohtaavat disinformaatiota ja informaatiovaikuttamista etenkin sosiaalisen median alustoilla. Sosiaalisen median globaalit jättiyritykset ovat viime vuosina myös vähentäneet merkittävästi journalististen sisältöjen ja uutisten näkyvyyttä alustoillaan.
Aapisen kautta Uutismedian liitto haluaa nostaa esille medialukutaidon, faktapohjaisen tiedon ja riippumattoman journalistisen median kriittistä roolia demokratian ja yhteiskuntarauhan kannalta. Uutismedian liitto tekee vuosittain valtakunnallista mediakasvatustyötä osana toimintaansa. Kaikki liiton jäsenmediat ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.
– Elämme epävarmuuden ja globaalien konfliktien ajassa, jossa media ja todellisuudet pirstaloituvat, tekoäly kehittyy vauhdilla, disinformaation määrä lisääntyy ja tiedon luotettavuutta on yhä vaikeampaa arvioida. Lehdistönvapautta, yhteiskuntarauhaa ja demokraattisia järjestelmiä pyritään horjuttamaan eri puolilla maailmaa. On kriittistä, että tuemme tällaisessa maailmassa nuorten osallisuutta yhteiskunnassa, lähdekriittisyyden taitoa ja kykyä luotettavan tiedon hankintaan. Medialukutaito on niin fyysisessä kuin digitaalisessa maailmassa yhä tärkeämpää, sanoo Uutismedian liiton projektipäällikkö Susanna Ahonen.
Suomessakin on kuluneen vuoden aikana käyty vilkasta keskustelua journalismin roolista sekä sananvapauden ja lehdistönvapauden merkityksestä. Aapinen avaakin eri käsitteiden kautta riippumattoman journalismin roolia demokraattisessa yhteiskunnassa ja suhteessa vallanpitäjiin sekä sitä, miten tiedon luotettavuutta voi arvioida.
Suomessa journalistiseen mediaan luotetaan yhä eniten maailmassa. Luottamusta uutisiin tutkitaan vuosittain Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin kyselytutkimuksessa. Luottamus uutisiin laski Suomessa hitaasti vuoteen 2020 saakka, mutta se nousi taas koronapandemian aikana, eikä ole laskenut sen jälkeen. Kesäkuussa julkaistun Digital News Report 2024 -tutkimuksen mukaan 75 prosenttia aikuisväestöstä luottaa Suomessa seuraamiinsa uutisiin. Useimpiin uutisiin luottaa 69 prosenttia. Luottamuksen lisäksi myös kiinnostus uutisiin on Suomessa maailman korkeinta. Uutisten välttely on lisääntynyt kuitenkin myös täällä.
– Luottamus journalismiin on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen korkeaa. Sitä selittävät journalismin korkea laatu, alan toimiva itsesääntely ja medialukutaito, jonka opettamisessa Suomi on ollut edelläkävijä. Luottamusta ja medialukutaitoa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyyksinä, vaan niitä täytyy ylläpitää ja vahvistaa aktiivisesti, Uutismedian liiton liittojohtaja Jukka Holmberg sanoo.
