Kysyntä Suomen suurimmalla vientialalla on jatkunut heikkona. Teknologiateollisuuden yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä pysyi alhaisella tasolla, eikä kokonaiskysyntä ole kääntynyt paremmaksi. Toiveikkaat odotukset suhdanteen kääntymisestä ovat myöhentyneet, kertoo Teknologiateollisuuden tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.
Teollisuuden tilanne Euroopassa ja Suomessa on jatkunut erittäin hankalana. Suomen teknologiateollisuudessa tammi–huhtikuun liikevaihto oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin vuonna 2023 vastaavana ajankohtana.
Uusien tilausten määrä Euroopassa sekä tuoreet tiedot suomalaisten teknologiateollisuusyritysten tilauskertymästä ja kysynnän kehittymisestä kertovat, että odotetusta käänteestä parempaan ei ole vielä selkeitä merkkejä.
– Tilanne ei ole enää mennyt selkeästi heikompaan suuntaan. Siten voi optimistisesti ajatella, että olemme nyt suhdanteen pohjalla ja talvella ollaan jo hitaasti tamppaamassa ylöspäin. Nähtävillä on kuitenkin merkkejä siitä, että toipuminen voi olla viime kevään toiveisiin verrattuna melko kituliasta, johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras kertoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Suomen teollisuudessa ja teknologiateollisuudessa on takana vaikea vuosi. Teknologiateollisuuden tuoreen tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun mukaan uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa prosentin pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 15 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Koko tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kolme prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa ja 12 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tilauskannan arvo on nyt supistunut teknologiateollisuudessa peräti viisi vuosineljännestä peräkkäin.
Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli kesäkuussa -15, ja kokonaiskysyntä on yhä ollut heikkoa. Toimialan yritysten väliset erot olivat huhti–kesäkuun aikana kuitenkin varsin suuria. Osalla yrityksistä tilauskertymissä on näkyvillä ainakin hetkellistä toipumista, mutta osalla tilaukset olivat yhä hyvin alhaisella tasolla. Hyvin hankalasta tilanteesta huolimatta yrityksillä on säilynyt luottamus siihen, että tilanne alkaisi vähitellen helpottaa.
– Ensimmäinen koronlasku on nyt nähty ja seuraavaa odotellaan. Suhdanteen tahmean kääntymisen vuoksi yrityksissä on hyvä varautua siihen, että heikko kysyntä tulee kuitenkin vaivaamaan vielä melko pitkään, Rautaporras kehottaa.
Suurimmalla toimialalla eli kone- ja metallituoteteollisuudessa uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa seitsemän prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo putosi peräti 26 prosenttia.
Olennainen tekijä on Suomen vetovoima
Teollisuuden raskaasta vuodesta kertoo, että henkilöstön määrä teknologiayrityksissä on kääntynyt laskuun, joskaan mitään dramaattista käännettä heikompaan ei ole vielä tapahtunut.
Toimialalla työskenteli Suomessa kesäkuun lopussa 335 000 henkilöä. Maaliskuun loppuun verrattuna henkilöstömäärä laski noin tuhannella hengellä. Henkilöstötiedustelun perusteella lomautusjärjestelyiden piirissä oli kesäkuun lopussa 13 000 henkilöä.
Uutta henkilöstöä yrityksissä rekrytoitiin kevään ja alkukesän aikana maltillisesti, yhteensä rekrytointeja tehtiin 9 500. Kesätyöpaikkojen määrä teknologiayrityksissä on ollut vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta varsin normaali. Henkilöstötiedustelun perusteella teknologiateollisuudessa työskenteli kesän aikana noin 18 000 kesätyöntekijää.
– Työllisyystilanne on heikentynyt ja hallituksen kasvutoimista huolimatta julkinen sektori velkaantuu entisestään. Lohdullista on, että Suomeen kohdistuu investointiaikeita yli 250 miljardin arvosta. Meidän kaikkien on tehtävä hartiavoimin töitä, jotta suurin osa näistä hankkeista toteutuu, toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoi.
Suurten teollisuusinvestointien verokannustimen käyttöönoton valmisteluun ja investointien luvitukseen on saatava ripeyttä.
– Saamme Suomeen uusia teollisia investointeja niin kotimaasta kuin ulkomailta huolehtimalla puhtaan ja kohtuuhintaisen energian saannista ja panostamalla korkeaan teknologiaosaamiseen. Tästä meillä on jo antaa hyviä näyttöjä globaaleille yrityksille. Aivan olennaisesti tarvitsemme huippu- ja ammattiosaajia. Heitä on koulutettava itse ja houkuteltava ulkomailta huolehtimalla Suomen vetovoimasta, Hirvola sanoo.