Suomi ei voi seurata, jos Kiina rikkoo markkinatalouden pelisääntöjä, linjaa elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) Helsingin Sanomien haastattelussa. Ongelmia aiotaan kuitenkin jatkossakin ratkoa ”käytännönläheisellä” tavalla, ministeri sanoo.
Suomen tavoitteena on Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelman mukaan vähentää strategisia riippuvuussuhteita Kiinaan. Samaan pyritään myös EU-tasolla, ja viimeksi kesäkuussa unioni asetti kiinalaisille sähköautoille tuntuvat tullit. Kiina-riippuvuudet nähdään turvallisuuspoliittisina riskinä, ja Kiinan valtavia valtiontukia nauttivan vientiteollisuuden pelätään uhkaavan Euroopan omaa teollisuutta.
– Kun teollisuuspolitiikalla ja kauppapolitiikalla on kiinalaisittain katsottuna niin voimakas geopoliittinen rooli, ei meidän pidä olla naiiveja sen suhteen, Rydman sanoo.
Vaikka Kiina on Suomelle tärkeä kauppakumppani, on tietyillä kriittisillä aloilla ministerin mukaan syytä pidättyväisyyteen. Toimitusketjuissa pyritään myös tunnistamaan kriittisiä haavoittuvuuksia esimerkiksi lääkkeiden osalta, Rydman kertoo.
EU:n ja Kiinan välejä hiertää myös Kiinan läheinen suhde laitonta hyökkäyssotaa käyvään Venäjään. Rydman kertoo itse kesäkuisen Kiina-vierailunsa yhteydessä kehottaneensa isäntämaata painostamaan Venäjää sodan päättämiseksi. Viestiä on Rydmanin mukaan toistettava.
Venäjän sotatoimiin kytköksissä olevien kiinalaisyhtiöiden pakotteita voisi ministerin mukaan laajentaa.
– Jos on selvästi osoitettavissa, että jokin yritys tavalla tai toisella mahdollistaa Venäjän brutaalin hyökkäyssodan Ukrainassa, niin kyllä sellaisten tulee olla sanktioiden piirissä, ja niitä sanktioita voidaan ja tuleekin laajentaa.
