Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoo Verkkouutisille, että kansainvälisessä rekrytoinnissa laitetaan nyt uusi vaihde silmään.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelman mukaan kansainvälistä rekrytointia tehostetaan ottamalla käyttöön kohdemaamalli, jossa työntekijöiden rekrytointia suunnataan erityisiin osaajaryhmiin Intiasta, Filippiineiltä, Brasiliasta ja Vietnamista.
Yhteistyötä esimerkiksi Intian kanssa on Satosen mukaan tehty jo pitkään. Vietnamista ja Filippiineiltä työperäinen maahanmuutto on ollut suurta. Brasilia on kuitenkin työministerin mukaan Suomelle uusi tuttavuus kansainvälisissä rekrytoinneissa.
Satosen mukaan seuraavana konkreettisena tavoitteena on avata keskusteluyhteys kohdemaiden hallitusten kanssa. Seuraavina kohteina ovat työministerin mukaan Vietnam ja Filippiinit.
– Tavoitteena on, että näiden valtioiden kanssa sovitaan yhteistyöstä esimerkiksi allekirjoittamalla Memorandum of Understanding [yhteisymmärryspöytäkirja], Satonen kuvailee seuraavia askeleita.
– Me haluamme tehdä yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, jotka ovat itse valmiita siihen, että heiltä lähtee porukkaa töihin ulkomaille, hän jatkaa.
Yhteistyön avulla voidaan työministerin mukaan varmistaa rekrytointien eettisyys sekä puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin.
Kohdemaista erityisesti Intia ja Filippiinit erottuvat jo nyt vahvasti työperäisen maahanmuuton tilastoissa. Mikäli huomioon ei oteta kausityöläisiä, on filippiiniläisten osuus 21 prosenttia alkuvuoden aikana annetuista myönteisistä päätöksistä. Intialaisten osuus on 11 prosenttia.
Vastaavasti vietnaminlaisten osuus on 3 prosenttia ja brasilialaisten vain 1 prosentti.
Tilastossa on mukana myös työn perusteella muuttaneet EU-maiden kansalaiset, joiden osalta riittää pelkkä Suomeen rekisteröinti. Heidän määränsä on 11 prosenttia. Toisaalta yli puolet, 55 prosenttia tulee kohdemaiden ja EU:n ulkopuolelta.
Intiasta halutaan erityisasiantuntijoita, Filippiineiltä meriteollisuuden osaajia
Joka vuosi Suomessa jää enemmän ihmisiä eläkkeelle verrattuna työelämään astuvien nuorten aikuisin määrään. Jo usean vuoden ajan eläköitymisen ja työmarkkinoille saapuvan nuoren väestön välinen vaje on osin paikkaantunut työperäisellä maahanmuutolla.
Business Finlandin ja KEHA-keskuksen (ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus) asiantuntijoista muodostuva Work in Finland on nyt tunnistanut aiempaa tarkemmin kohdemaiden keskeisiä osaajaryhmiä, joita yritykset voivat kohdemaista tavoitella.
Julkaisemassaan esitteessä TEM kertoo, että EU:n ulkopuolelta työperusteisen maahanmuuton painopisteenä ovat korkeakoulutetut henkilöt sekä ammattitaitoiset työntekijät todennetuilla työvoimapula-aloilla.
Esimerkiksi Intiasta Suomi tavoittelee erityisasiantuntijoita, ammattiosaajia muun muassa sote-alalle, tutkijoita sekä startup-yrittäjä. Filippiineiltä keskeiset tavoiteltavat osaajaryhmät ovat sote-alan ammattilaiset sekä ammattiosaajat meriteollisuuteen ja muille vientivetoisille aloille.
Huippuosaajia rekrytoidaan koko maailmasta
Arto Satonen jakaa rekrytoitavat työntekijät karkeasti kahteen ryhmään: työvoimapula-alojen työntekijöihin ja erityisasiantuntijoihin.
Työvoimaa tarvitaan sosiaali- ja terveysalan lisäksi myös esimerkiksi teollisuudessa ja palvelualoilla Työvoiman tarve riippuu hyvin paljon talouden suhdanteista, minkä vuoksi määrällisten tavoitteiden asettaminen työvoimalle ei työministerin mielestä ole järkevää.
Tarve ulkomaiselle työvoimalle vaihtelee Satosen mukaan suuresti myös Suomen sisällä. Siksi tarkkojen tavoitteiden asettaminen on vaikeaa. Kaikki riippuu työministerin mukaan yritysten ja organisaatioiden tarpeista ja näkymistä.
Työperäisen maahanmuuton toinen puoli on erityisasiantuntijat. Työministerin mukaan esimerkiksi suurimmat yritykset ja yliopistot tarvitsevat erityisasiantuntijoita ulkomailta, sillä Suomessa ei yksinkertaisesti ole riittävästi erityisosaamista.
– Ne pyrkivät rekrytoiman heille parhaiten soveltuvia henkilöitä koko maailmasta, Satonen toteaa.
Huippuosaajia kaipaavat yritykset panostavat myös itse rekrytointiin ja työntekijöiden houkutteluun. Esimerkiksi Supercell on perustanut päiväkodin työntekijöidensä lapsille tehdäkseen muuton Suomeen mahdollisimman helpoksi.
Osaajien rekrytointi vaatii monialaista yhteistyötä
Eri maita vertailevissa tilastoissa Suomi näyttäytyy turvallisena mutta korkean verotuksen maana. Vuonna 2023 Suomi oli OECD:n raportissa erityisasiantuntijoiden houkuttelevuudessa sijalla 14.
– Suomen vahvuus asuinpaikkana on rauhallisuus, luonto ja yhteiskunnan toimivuus, Satonen kuvailee.
Työministeri korostaa, että Suomi ei voi kilpailla verotuksessa tai elinkustannuksissa kaikista edullisimpien maiden kanssa.
Satosen mukaan Suomeen saapuneet työntekijät ovat usein tyytyväisiä. Suomen maine hyvänä maana leviää siten myös työntekijöiden kautta takaisin kohdemaihin. Se voi työministerin mukaan houkutella lisää ihmisiä hakemaan työpaikkaa Suomesta.
– Usein on jokin kontakti, jonka kautta tulee kannustin lähteä, joku oma sukulainen tai ystävä, joka on lähtenyt, Satonen sanoo.
Rekrytointitoimet kannattaa Satosen mukaan myös sen takia kohdistaa niihin maihin, joista on jo muuttanut ihmisiä työn perässä Suomeen.
TEM:n esitteen mukaan markkinointia ja rekrytointia suunnataan kohdemaissa tunnistetuille kohderyhmille toimialakohtaisesti muun muassa Work in Finland -sivuston kautta ja erilaisissa tapahtumissa. Lähtömaissa tehdään myös yhteistyötä paikallisten rekrytointikumppanien kanssa.
Kohdemaista tulevat työntekijät vaativat työperustaisen oleskeluluvan. Prosessi ja perusteet ovat samat kuin mistä tahansa maasta saapuvalle työntekijälle. Minkäänlaista ohituskaistaa kohdemaista saapuville työntekijöille ei Satosen mukaan ole suunnitteilla.
Erityisasiantuntijoille on olemassa pikakaista, joka mahdollistaa sähköiselle oleskelulupahakemukselle päätöksen 14 vuorokauden kuluessa.
Satonen korostaa, että hakemusten käsittelyajat ovat ylipäätään lyhentyneet huomattavasti.
Kohdemaissa tehtävä markkinointi ja rekrytointikampanjat tarjoavat työministerin mukaan myös tietoa, joka helpottaa lupaprosesseissa navigoimista. Myös lähetystöt osallistuvat kohdemaissa tehtävään osaajien houkuttelutyöhön
Jatkossa yli kaksi vuotta Suomessa töitä tehneellä työntekijällä on työministerin mukaan kuusi kuukautta aikaa löytää uusi työpaikka, mikäli aiempi työsuhde päättyy. Alle kaksi vuotta töitä tehneellä aikaraja on kolme kuukautta. Erityisasiantuntijoilla raja on kuusi kuukautta kaikilla.
Myös Suomeen jäämistä ollaan helpottamassa. Toisin kuin nyt, jatkossa työpaikan voi Satosen hakea myös muulta toimialalta, kuin millä alkuperäinen oleskelulupa oli myönnetty. Uuden toimialan tulee olla työvoimapula-ala.
Satosen mukaan muutos on merkittävä, sillä vielä toistaiseksi toimialan vaihtaminen vaatii uuden työluvan.