Puolustusliitto Nato on arvioinut puolustusmenojen kasvavan liiton jäsenmaissa tänä vuonna peräti 17,9 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna kasvua oli 9,3 prosenttia. Kuluja ovat paisuttaneet etenkin Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ja Ukrainan sota, jotka ovat lisänneet myös uusien sotilaiden koulutustarvetta.
Ratkaisuksi puolustusalan kasvavaan koulutustarpeeseen ja paisuviin kuluihin on esitetty virtuaalista (VR) ja yhdistettyä (XR) todellisuutta. Suomalaisen Varjon Technologiesin ympäristöt ovat käytössä yli 70:ssä ilmailu- ja puolustusalan koulutusohjelmassa. Myös NVIDIA:n kanssa yhteistyötä tekevä yhtiö hakee vauhtia kasvuun kahdeksan miljoonan euron rahoituskierroksella Springvestin kanssa.
Kouluttamiseen tarvittavan infrastruktuurin kasvattaminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista, toteaa kansanedustaja, ilmavoimien kenraali evp. Jarmo Lindberg, joka on toiminut Puolustusvoimien komentajana vuosina 2014–2019 ja on myös entinen hävittäjälentäjä.
– Kalusto saattaa vaatia miljoonien etukäteisinvestointeja. Harjoitusalueita ei myöskään voi noin vain kasvattaa ympäristömääräysten vuoksi. Tarvitaan aivan uudenlaisia teknologisia ratkaisuja, Lindberg sanoo Springvestin tiedotteessa.
Sotilaspilottien ilmassa tapahtuva koulutus maksaa mittavien alkuinvestointien lisäksi helposti 15 000–20 000 euroa tunnissa koulutettavaa kohden. Ohjaamosimulaatiotkin ovat perinteisesti vaatineet kallista ja raskasta kalustoa näyttöineen ja kupoleineen.
– Esimerkiksi Suomeen hankittiin 1990-luvulla halkaisijaltaan 12-metrinen hornet-simulaattori, jonka ympärille piti rakentaa kivitalo. Lasereiden tehot olivat niin suuret, että pelkästään sähkölasku saattoi olla 700 000 markkaa, mikä vastaa nykyrahassa lähes 200 000:ta euroa. Käyttökustannukset olivat lähes itse lentokoneen luokkaa, ja kaikkien ohjaajien piti jonottaa yhteen kalliiseen simulaattoriohjaamoon, Lindberg kertoo.
Virtuaalisen ja yhdistetyn todellisuuden ratkaisuista povataan alalle mullistajaa, sillä ne ovat merkittävästi edullisempia ja kevyempiä. Niiden hyödyntämismahdollisuudet ovat kuitenkin olleet aiemmin rajalliset. Puutteita on ollut etenkin tarkkuudessa ja todentuntuisuudessa, minkä takia niitä ei ole aiemmin voitu edes harkita vaikkapa hävittäjälentäjien opetukseen.
Sotilaiden koulutus ei ole ollut pelkästään kallista vaan myös kankeaa ja hidasta. Koulutettavat on jouduttu kuljettamaan koulutuskeskuksiin, ja simulaattoria on voinut käyttää ehkä vain yksi käyttäjä kerrallaan. Varjon laitteita voi sen sijaan käyttää missä vain ja myös ryhmäharjoittelussa.
– Tärkeitä eivät ole vain yksittäisen laitteen ominaisuudet vaan se, miten teknologia saa tiimin toimimaan verkottuneena. VR:n ja XR:n avulla voi koota vaikkapa lentäjäosaston tai sukellusveneen miehistön komentokeskuksineen, Lindberg toteaa.
