Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok.) kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että 1970-luvun perintöjä on ajatus, että mitä vahvempi on puolustus, sitä enemmän Suomi voi ottaa välimatkaa itäiseen naapuriin.
– Tämä nähtiin pahana ja siten haluttiin pitää Suomea puolustuksellisesti heikkona. Tämä ”rauhantahtoinen” piirre kummittelee vielä nykykeskustelussa. Uudet puolustusaseet kohtaavat helposti vastustusta.
Hän muistuttaa, että Ottawan sopimuksen puolesta puhuttiin esimerkiksi siten, että aseistariisunta johtaa diplomatian painottumiseen.
– Jos miinat eivät pysäytä, niin rauhantahtoinen vakauspolitiikka tekee ne tarpeettomiksi.
Aaltola huomauttaa myös, että HX-hankkeen yhteydessä menneisyyden kaiku muuttui siten, että jarruja laitettiin esimerkiksi vetoamalla ilmastosyihin.
– Hävittäjiä ei saisi hankkia maista, jotka eivät ole allekirjoittaneet Pariisin sopimusta.
Erityinen Venäjän huolenaihe Natoon liittymisen ohella Aaltolan mukaan on ollut ohjustorjunta.
– Venäjä ei ole halunnut ohjuskauhunsa neutralisoivia asejärjestelmiä. Ei ole siis ihme, että torjuntaohjukset herättävät keskustelua, vaistonvaraisesti heitellään kapuloita rattaisiin. Asetetaan Suomi asemaan, jossa, jossa ohjustorjunta ei ole kiireellinen puolustuksellinen kyvykkyys, vaan asia, joka voidaan laittaa yhteen vaakakuppiin, suhteessa ”yleviin” moraalisiin päämääriin, hän kirjoittaa.
Aaltola viitannee puolustusvoimien viime vuoden huhtikuussa Israelilta ostamaan Daavidin linkoon, jolla paikataan Suomen ilmatorjunnan aukkoa. Kyse oli Suomen osalta vuoden 2023 tärkeimmästä asekaupasta. Muun muassa vasemmistoliitosta arvosteltiin kauppaa.
Daavidin lingon operointikorkeus on vähintään 15 kilometriä. Puolustusvoimilla ei ollut korkealle ulottuvaa ohjusilmatorjuntaa sitten venäläisen Buk-järjestelmän, josta luovuttiin viime vuosikymmenellä.
70-luvun perintöjä on ajatus, että mitä vahvempi on puolustus, sitä enemmän Suomi voi ottaa välimatkaa itäiseen naapuriin. Tämä nähtiin pahana ja siten haluttiin pitää Suomea puolustuksellisesti heikkona. Tämä ”rauhantahtoinen” piirre kummittelee vielä nykykeskustelussa. Uudet… pic.twitter.com/jYQCJarjP6
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) August 19, 2024
