Avointen työpaikkojen määrä on nyt Suomessa nousussa. Kuitenkaan vuoden takaisella tasolla määrä ei ole.
– On aloja, joissa työsuhteita on tarjolla samassa määrin kuin viime vuonnakin. Esimerkiksi myyntityötä on samassa määrin. Myyntityön varsin vakiintuneena pysynyt tarve kielii työnantajien pyrkivän kohti lisämyyntiä ja kasvua. Mutta kilpailu työpaikoista on tällä hetkellä ankaraa, Oikotie-työpaikkojen johtaja Päivi Salminen-Kultanen kertoo tiedotteessa.
Työhaastatteluissa kummankin osapuolen on tarpeen muistaa rajat, jotka laki asettaa keskustelulle. Suomen tasa-arvolaissa on määritelty työhaastattelussa kielletyt teemat varsin tiukasti. Lähtökohtaisesti työnhakijalta ei saa kysyä aiheista, jotka eivät ole oleellisissa työtehtävän suorittamisen tai työsuhteen kannalta.
Näistä aiheista työhaastattelussa ei saa kysyä:
– Armeija. Paitsi, jos työnhakijalta edellytetään tiettyä sotilasarvoa
– Ammattiliittoon kuuluminen
– Ikä
– Sairaudet – terveydellisistä esteistä on kuitenkin soveliasta kysyä, jos ne saattavat haitata työtehtävästä suoriutumista
– Parisuhde, siviilisääty, raskaus, asumisjärjestelyt, vanhemmat, lapset, lastenhoidon järjestäminen ja muut perheasiat
– Politiikka – Jos haet työtä poliittisesta puolueesta, puoluetoimistosta tai muusta poliittiseen toimintaan liittyvästä organisaatiosta, työnantaja voi kysyä poliittisesta vakaumuksestasi. Tämä johtuu siitä, että poliittinen vakaumus on olennainen osa näissä tehtävissä toimimista. Tällä pyritään varmistamaan, että puolueen tai järjestön toiminta on yhdenmukaista sen periaatteiden kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työnantaja voisi syrjiä hakijaa poliittisen vakaumuksen perusteella
– Etninen tausta tai alkuperä
– Vammaisuus
– Seksuaalinen suuntautuminen
– Uskonto – Jos haet esimerkiksi tiettyihin seurakunnan tehtäviin, työnantaja voi kysyä uskonnollisesta vakaumuksestasi. Tämä poikkeus perustuu ajatukseen siitä, että uskonnollinen yhteisö tai järjestö on oikeutettu vaatimaan, että sen työntekijät jakavat yhteisön arvot ja uskomukset. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työnantaja voisi syrjiä hakijaa uskonnollisen vakaumuksen perusteella.
Jos törmäät kiusalliseen kysymykseen työhaastattelussa, voit kysyä rekrytoijalta, miksi hän pitää kyseistä tietoa tärkeänä työtehtävän kannalta. Tämä antaa sinulle mahdollisuuden ymmärtää, onko kysymys perusteltu.
– Jos rekrytoija ei pysty perustelemaan kysymyksen relevanssia, hänelle voi muistuttaa, että kysymys ei liity työtehtävään eikä ole olennainen pätevyyden ja sopivuuden selvittämiseksi, Salminen-Kultanen sanoo tiedotteessa.
Työhaastattelutilanteessa sopimattoman kysymyksen tunnistaa usein siitä, että se tuntuu liian henkilökohtaiselta. Lailla kiellettyjen teemojen tarkoituksena on estää syrjintää.
– Erityisesti naisten kannattaa muistaa, että perhesuhteisiin tai suunnitteluun liittyviin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Kiellettyjä kysymyksiä ovat utelut raskaudesta, lasten lukumäärästä tai hoidon järjestämisestä, Salminen-Kultanen sanoo.
– Vaikka jotkin kysymykset ovat selvästi kiellettyjä, voi raja-aita olla joskus epäselvä. Jos tuntuu, että työhaastattelussa kysyttiin sopimattomia kysymyksiä, voi ottaa yhteyttä esimerkiksi työsuojeluviranomaisiin tai ammattiliittoon, hän jatkaa.
Googlettaminenkin on kiellettyä
Työnantajaa saattaa houkuttaa kurkistaa työnhakijan sosiaalisen median tileihin tai kirjoittaa hakijan nimi Googleen. Se ei ole sallittua ilman hakijan lupaa tai kehotusta toimia niin. Kaikki tiedot tulee saada työnhakijalta itseltään. Hakija voi halutessaan toimittaa rekrytoijalle linkin esimerkiksi Instagram-tililleen, jos se toimii portfoliona.
– Selkein somepoikkeus on LinkedIn. Se on ammatilliseen tietoon erikoistunut somealusta. Työnhakijan itsensä ylläpitämä julkinen työprofiili on rekrytoijien vapaasti nähtävillä, ja jo profiilin luominen alustalle mielletään hyväksynnälle tietojen katsomiseen, koska palvelun ydinidea on ammattiosaamisen ja työhistorian esitteleminen, Salminen-Kultanen kommentoi.
Rekrytoijalla ei ole lupaa kysyä suosituksia tai ottaa yhteyttä työntekijän entiseen työpaikkaan ilman hakijan lupaa. Työnantajalla on kuitenkin oikeus selvittää hakijan luotto- tai rikosrekisteriä ilman hakijan suostumusta, jos työtehtävien luonne sitä vaatii. Tietojen hakemisesta on aina ilmoitettava hakijalle etukäteen.
– Tasa-arvolain tavoitteena ei ole rajoittaa työnantajan oikeutta valita tehtävään parhaaksi katsomansa henkilö. Rekrytoinnit tulee vain tehdä pätevyyden perusteella, Salminen-Kultanen päättää.
Työnantajan esittämät kielletyt työhaastattelukysymykset voivat johtaa seuraamuksiin. Näiden seuraamusten mittavuus riippuu tilanteesta ja rikkomuksen vakavuudesta.
Mahdollisia seuraamuksia:
– Työsyrjintäilmoitus. Jos työnhakija kokee tulleensa syrjityksi haastattelussa, hän voi tehdä työsyrjintäilmoituksen. Tämä voi johtaa pitkään ja kalliiseen oikeudenkäyntiin työnantajalle. Huono kohtelu ei kuitenkaan aina ole työsyrjintää.
– Sakot. Vakavissa tapauksissa työnantajalle voidaan määrätä sakkoja.
– Korvausvelvollisuus. Jos työnhakija voi todistaa kärsineensä taloudellista vahinkoa syrjinnän seurauksena, työnantaja voi joutua maksamaan korvauksia.
– Mainehaitta. Lisäksi työsyrjintäilmoitus voi vahingoittaa työnantajan mainetta ja heikentää sen työnantajamielikuvaa. Se voi vaikeuttaa työntekijöiden rekrytointia tulevaisuudessa.
