Yksinäisyys, kavereiden puute ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus ahdistavat nuoria yhä enemmän. Tilanne on havaittu Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Nuorten tukilinjalla, joka tarjoaa akuuttia tukea sitä tarvitseville nuorille.
Nuorten tukilinja aloitti toimintansa elokuussa 2023. MLL:llä on havaittu, että yhteydenottojen määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Etenkin kesällä yhteydenotoissa korostui nuorten kasvanut huoli yksinäisyydestä ja kavereiden puutteesta.
– Toki nämä asiat kuuluvat meidän yhteydenotoissamme ympäri vuoden, Nuorten tukilinjan asiantuntija Erika Viding kertoo Verkkouutisille.
Hän toivoo, että asiaan kiinnitettäisiin huomiota jo varhaisessa vaiheessa sekä kotona että koulussa.
– Jos havaitaan, että lapsi tai nuori on yksin eikä hänellä ole kavereita, asia on hyvä ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä.
Viding muistuttaa, että kyseessä on arka aihe. Siksi vanhemman kannattaa pyrkiä olemaan keskustelussa olemaan mahdollisimman hienotunteinen.
– Ei kannata esimerkiksi kysyä lapselta, että miksi sinulla ei ole kavereita. Se herättää lapsessa itsessään häpeän tunnetta.
Sen sijaan vanhempi voi kysellä lapselta siitä, miten hänen koulupäivänsä ovat menneet ja mitä hän on tehnyt välitunneilla. Jos vaikuttaa siltä, että lapsi viettää aikaa paljon yksin, yhdessä voidaan miettiä, löytyisikö koulusta tai harrastusten kautta ketään samanhenkistä kaveria.
Tukipuhelimessa on havaittu, että nuorten yksinäisyyden tunteet korostuivat nimenomaan kesällä. Vidingin mukaan tämä johtuu siitä, että monella lapsella ja nuorella kontaktit muihin samanikäisiin rajoittuvat kouluyhteisöön.
– Saattaa myös olla, että nuorella ei ole sellaisia kavereita, joita hän voisi tavata koulun ulkopuolella. Silloin kesä voi tuntua todella pitkältä ja yksinäisyys korostuu, kun ei ole mitään paikkaa missä voisi tavata ikätovereitaan.
Miten vanhemman sitten kannattaa reagoida, jos hän huomaa lapsen tai nuoren voinnin menneen heikommaksi?
Viding suosittelee ottamaan asian puheeksi kysymällä esimerkiksi hänen kuulumisiaan.
– Voi sanoa suoraan, että on havainnut nuoren voinnissa muutoksia ja kysyä asiasta nuorelta suoraan.
Vanhemman kannattaa kuitenkin olla tarkkana siinä, millaisia sanavalintoja käyttää.
– Neuvoisin vanhempaa siinä hetkessä pysymään rauhallisena ja turvallisena aikuisena, joka pystyy ottamaan nuoren haastavat tunteet vastaan. On hyvä antaa nuorelle aikaa kertoa omasta tilanteestaan omin sanoin. Kun vanhempana kuuntelee ja ottaa nuoren tunteet tosissaan, sillä pääsee jo pitkälle.
Yhteiskunnan paineet huolettavat
Myös muut aiheet herättävät nuorissa huolta. Tukilinjalla on havaittu, että etenkin yhteiskunnan taholta tulevat paineet ahdistavat monia nuoria.
– Elämme yksilö- ja suorituskeskeisessä yhteiskunnassa. Yhteydenotoissa korostuu se, että nuorilla on esimerkiksi todella kovia ulkopuolisia paineita. Kuten se, että heidän pitäisi olla tietynlainen ja näyttää tietynlaiselta. Sitten jos nuori kokee, ettei hän sovi yhteiskunnan asettamaan muottiin, hän saattaa vetäytyä omiin oloihinsa, Viding kertoo.
Osa nuorista on huolissaan myös omasta tulevaisuudestaan. Huolta aiheuttaa esimerkiksi se, saavatko he opiskelupaikkaa, miten he pärjäävät opiskeluissa ja saavatko he suoritettua opintojaan loppuun. Myös se herättää huolta, tuleeko nuori saamaan koskaan edes työpaikkaa.
Tukipuhelimessa on havaittu, että usein nuoren ahdistus helpottuu jo sillä, kun hän pääsee purkamaan tunteitaan jollekin.
– On havaittu, kun nuori on soittanut meille ja puhunut mieltä painavista asioista toisen kanssa, hänen kokemansa ahdistus on vähentynyt. Ei ehkä kadonnut kokonaan, mutta vähentynyt merkittävästi.
Sosiaalinen media näkyy niin hyvässä kuin pahassa
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on ollut runsaasti esillä nuorten lisääntynyt sosiaalisen median ja älylaitteiden käyttö. Ovatko nämä teemat näkyneet myös tukipuhelimen yhteydenotoissa?
Vidingin mukaan sosiaalinen media ei näyttäydy yhteydenotoissa mitenkään korostetusti.
– Välillisesti se saattaa näkyä yksittäisissä kokemuksissa. Nuori on esimerkiksi jätetty ulkopuolelle koululuokan WhatsApp-ryhmästä tai muusta harrasteporukan ryhmästä.
Hänen mukaansa yhteydenotoissa on korostunut myös se, että sosiaalisesta mediasta on nuorille myös hyviä kokemuksia.
– On nuoria, jotka kokevat yksinäisyyttä omalla paikkakunnalla eivätkä he ole löytäneet sieltä samanhenkistä seuraa. Sitten he ovat saattaneet löytää sosiaalisen median ryhmiä, joiden kautta he ovat tutustuneet samanhenkisiin ihmisiin. Tällä tavalla sosiaalinen media näyttäytyy sekä hyvässä että pahassa, Viding kertoo.
Nuorten mieltä painavat aiheet eivät sinällään kuulosta kovin yllättäviltä, sillä samat teemat ovat painaneet nuorten mieltä aiemminkin. Vidingin mukaan yllättävintä onkin se, kuinka paljon ahdistukseen liittyvät yhteydenotot ovat kasvaneet.
– Tälläkin hetkellä suurin yhteydenoton aihe on se, että nuoret sanoittavat olevansa ahdistuneita. He eivät välttämättä aina itsekään tiedä, mistä se ahdistuneisuus johtuu.
Ahdistuneisuus johtuu sekä nuoren omasta elämästä että ympäröivästä maailmantilanteesta. Vidingin mukaan usein ahdistuksen taustalla on nuoren sosiaalisissa suhteissa tapahtuneet ikävät asiat.
– Nuori voi kertoa esimerkiksi, että hän ei ole saanut kutsua bileisiin tai synttäreille. Tai joku tuleva tapahtuma jännittää. Nämä voivat kuulostaa hyvin pieniltä asioilta, mutta nuorelle ne voivat olla isoja.
LUE MYÖS:
Kiusataanko lastasi koulussa? Tunnista nämä hälytysmerkit
Näin puhut lapselle sodasta tai kouluampumisesta – varo tätä virhettä
Huolestuttaako lapsesi netinkäyttö? Asiantuntija varoittaa virheestä