Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaatii tiedotteessaan muutosta Maahanmuuttoviraston toimintaan. Anderssonin mukaan Maahanmuuttoviraston työntekijöiden kokemukset paljastavat, että turvapaikkapäätösten laatu on poliittisen paineen alla muuttunut epäluotettavaksi.  

Sisäministeriö on vuonna 2016 asettanut Maahanmuuttovirastolle tavoitteeksi tehdä 70 prosenttia aiempaa enemmän turvapaikkapäätöksiä henkilötyövuotta kohden. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että turvapaikanhakijoiden kanssa käydyt henkilökohtaiset keskustelut ovat lyhentyneet aiemmasta 4–7 tunnista korkeintaan kolmeen tuntiin.

Helsingin Sanomien haastattelemien virkamiesten mukaan virheitä päätöksenteossa tapahtuu jatkuvasti, ja että hallinto-oikeus nähdään turvaverkkona, joka korjaa Maahanmuuttoviraston huonot päätökset. Valitusaikaa hallinto-oikeuteen on kuitenkin rajoitettu.

‒ Maahanmuuttoviraston tilanne on kestämätön. Virheellisiä päätöksiä ei voi oikeuttaa sillä, että niistä on mahdollisuus valittaa lyhyen määräajan sisään hallinto-oikeuteen, Andersson sanoo.

Maahanmuuttovirasto ilmoitti toukokuussa, että turvallisuusarvion mukaan Afganistaniin, Somaliaan ja Irakiin voidaan palauttaa turvapaikanhakijoita ja toissijaisen suojelun saaminen näistä maista tuleville on vaikeutunut merkittävästi. Samalla mahdollisuus humanitaariseen suojeluun poistettiin ulkomaalaislaista.

Sekä lainsäädännölliset tiukennukset, että päivitetyt maalinjaukset ovat Anderssonin mukaan tehty suuren poliittisen paineen alla, kun hallitus on halunnut reagoida kasvaneisiin hakijamääriin.

Hän on huolissaan, että Suomessa ollaan lipsumassa oikeusvaltioperiaatteesta.

‒ Jos yhden ihmisryhmän kohdalla ollaan valmiita joustamaan, mikä takaa, ettei seuraavana jonossa ole vaikka työttömät, lapset, eläkeläiset tai jokin muu ryhmä, Andersson kysyy.

‒ Maahanmuuttoviraston päätöksenteko asetettava tarkempaan syyniin samalla, kun toukokuun turvallisuuslinjaukset perutaan, Andersson vaatii.