Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrittaho katsoo tiedotteen mukaan Suomen heikkenevän taloustilanteen taustalla olevan ulkopolitiikan suunnanmuutos ja Naton jäsenyys. Hän kutsuu niitä tiedotteessa merkittäväksi taloutta heikentäneeksi tekijäksi.

– Vielä reilut kaksi vuotta sitten EK ja muut elinkeinoelämän järjestöt intoilivat Suomen Nato-hakemuksesta ja ajoivat jäsenyyttä väittämällä Suomen maariskin sen myötä pienenevän. Lupailtiin investointeja. Nyt näyttää käyneen juuri päinvastoin, aivan kuten me Nato-jäsenyyttä arvostelleet ennakoimme, Yrttiaho sanoi tiedotteen mukaan puolueensa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Yrttiaho esitti viime vuoden helmikuussa Nato-jäsenyyden hylkäämistä eduskunnassa. Hän on luonnehtinut myös Yhdysvaltain kanssa solmittua DCA-sopimusta Suomelle vaaralliseksi.

Kansanedustaja sanoi puheessaan kasvaneiden sotilas- ja turvallisuusmenojen painavan valtiontaloutta yhä enemmän.

– Militarismiin palava raha ei ole tehokkaassa käytössä. Se on pois hyvinvoinnista, koulutuksesta, tutkimuksesta – siitä mikä voisi kansantaloutta kohentaa, Yrttiaho sanoi.

Vasemmistoliiton kansanedustaja arvosteli myös itärajan sulkuja.

– Suomesta on muodostunut pussinperä ja reunamarkkina-alue, jonka talousmaantieteeseen liittyvät etutekijät on ulkopolitiikan muutoksella käännetty rasitteiksi. Raskaimmin tästä kärsii itäinen Suomi. Rajasulku on heikentänyt tilannetta edelleen. Elinkeinoelämän Keskusliitto esitti alkuvuodesta jo erityistalousalueen perustamista Itä-Suomeen.

Johannes Yrttiaho sanoi myös muun muassa, että hyvinvointi on perustunut Suomessa sen maantieteellisestä asemasta johtuen aina vakaudelle ja asiallisille naapurisuhteille vastakkainasettelun sijaan.

– Nato-jäsenenäkin Suomen tulisi toimia vuoropuhelua ja diplomatiaa edistäen lähialueellaan ja maailmalla. Siihen eivät kuulu vieraan vallan sotilastukikohdat ja ydinaseet maamme alueella, eikä hiljainen saati konkreettinen, esimerkiksi asekaupassa ilmenevä, tuki Gazan kansanmurhaa toteuttavalle Israelille, Yrttiaho totesi.