Hallituksen ajama niin sanottu kolmen kuukauden työttömyyssääntö on saanut aikaan vilkasta keskustelua.
Esityksen lausuntokierros päättyi elokuun puolivälissä.
Esityksen arvostelijat pelkäävät lain olevan liian tiukan ja vaikeuttavan merkittävästi kansainvälisten osaajien asemaa. Hallitus puolustaa lakihankkeen olevan linjassa muiden Pohjoismaiden päätösten kanssa.
Mitä kolmen kuukauden säännöllä tavoitellaan, ja miten se eroaisi muiden Pohjoismaiden käytännöistä?
Hallituksen tavoitteena on sitoa työperäiset oleskeluluvat nykyistä vahvemmin työhön ja tehostaa niiden valvontaa.
Samalla muutokset tuovat turvaa työntekijälle. Nykyään lupa voidaan peruuttaa, jos työntekijä on työtön. Esitys selkeyttää lupien ehtoja ja valvontaa myös viranomaisille.
Luonnoksen mukaan työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhteen päättyessä työntekijällä olisi jatkossa kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ.
Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, maassa oleskelun edellytykset lakkaavat ja Suomesta tulisi poistua.
Kolmen kuukauden sääntöön on kuitenkin tulossa poikkeus.
Erityisasiantuntijoilla, startup-yrittäjillä, yritysten ylimmällä ja keskijohdolla sekä kaikilla yli kaksi vuotta Suomessa työperusteilla oleskeluluvalla olleilla työntekijöillä olisi kuusi kuukautta aikaa työllistyä.
Esitys on pääpiirteissään muiden Pohjoismaiden linjan mukainen. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan Ruotsissa työttömyyden jälkeinen työnhakuaika on kolme kuukautta ennen kuin maasta joutuu poistumaan. Tanskassa ja Norjassa vastaava aika on kuusi kuukautta.
Kolmen kuukauden sääntö ei varsinaisesti ole uusi Suomessakaan.
TEM muistuttaa, että työsuhteen päättyminen mahdollistaa nykyisinkin oleskeluluvan perumisen. Sääntelyä ei kuitenkaan ole siitä, minkä pituisen jakson jälkeen työttömyyden tulisi johtaa luvan perumiseen.
TEMin mukaan Maahanmuuttovirastossa on huhtikuusta 2023 lähtien ollut käytäntö, että oleskeluluvan peruuttamismenettelyä ei käynnistetä kolmen kuukauden suoja-ajan sisällä.
Esitys koskisi nimenomaan kaikkia työperusteisia oleskelulupia, ei esimerkiksi pysyviä oleskelulupia, perhesiteeseen perustuvia lupia tai EU-kansalaisia.
Kun luvan voimassaoloaika päättyy, maasta joutuisi jatkossakin poistumaan, jos uutta perustetta maassa oleskelulle ei ole. Esitys ei siis toisi oikeutta oleskeluluvan pidennykseen työnhaun ajaksi, vaan suoja-aika kestäisi enimmillään työperusteisen oleskeluluvan voimassaolon ajan.
Esitys toisi lisäksi tiettyjä muutoksia työntekijän oleskelulupaan. Nykyisin työntekijän oleskeluluvalla Suomessa oleva työntekijä voi vaihtaa työnantajaa samalla alalla, jolle lupa on myönnetty, mutta ei toiselle alalle.
Jatkossa työntekijä voisi samalla luvalla hakea töitä myös aloilta, jotka on todennettu koko Suomessa työvoimapula-aloiksi. Muille aloille tulisi nykyiseen tapaan hakea uutta oleskelulupaa.
Esityksen valmistelu jatkuu seuraavaksi työ- ja elinkeinoministeriössä.
