Sosiaalinen media on hedelmällinen alusta disinformaation levittämiselle. Kokoomuksen kansanedustajan ja Aalto yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnellin mukaan tämä on uhka turvallisuudelle.
– Olen ollut pitkään Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkostossa. Työn lopputuloksena julkaistaan raportti kerran vuodessa. Tämän vuoden raportissa lyhyen aikavälin suurimpana globaalina uhkana vakaudelle näemme dis- ja misinformaation, Limnell sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Vuonna 2023 valmistuneen kyselytutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisnuorista sai tietonsa pääosin sosiaalisesta mediasta. Suomalaisnuoret ovat vertailussa mediakriittisempiä kuin monessa muussa maassa ja suomalaisnuoret hakeutuvat tarkistamaan tietoja perinteisistä medioista. Uusi teknologia antaa alustan väärän tiedon levittämiselle.
– Puhumme oikeasti isosta asiasta. Ihmiset saavat yhteiskuntaa, politiikkaa ja turvallisuutta käsittelevät tiedot yhä enenevissä määrin sosiaalisesta mediasta. Sosiaalisen median algoritmit suosivat kärjekästä, tunteisiin vetoavaa ja jopa vihaan lietsovaa sisältöä, Limnell sanoo.
– Samaan aikaan tekoäly kehittyy ja sosiaalisessa mediassa levitetään paljon sen avulla tehtyjä väärennettyjä kuvia. Kuvien avulla pystytään luomaan vääriä mielikuvia, joiden pohjalta ihmiset rakentavat ymmärrystään.
Viranomaisilla pitää olla valmius viestiä
Kun tapahtuu jotain dramaattista, ovat ihmiset tiedonjanoisia. Nykyteknologian avulla tieto leviää kulovalkean tavoin.
Oiva osoitus sosiaalisen median voimasta ovat mellakat, jotka puhkesivat Iso-Britanniassa elokuun alussa. Sosiaalisella medialla oli suuri rooli tapauksen ympärillä liikkuvan väärän tiedon levittämisessä.
Iso-Britannian mellakat lähtivät puukkoiskusta, jossa sai surmansa kolme pientä tyttöä. Iskun tekijä oli alaikäinen. Iso-Britannian poliisi ei siis saanut viestiä tekijästä, ja sen kädet olivat sidotut. Tämä antoi mahdollisuuden sille, että väärät tiedot tekijästä pääsivät leviämään sosiaalisessa mediassa.
– Informaatiotila täyttyy aina. Sen takia viranomaisviestinnän pitää olla valmiina vuorokauden ympäri ja joulusta juhannukseen. Se on syytä ottaa huomioon, Jarno Limnell sanoo.
– Jos hieman spekuloin, itse levittäisin valheellista tietoa virka-ajan ulkopuolella, jolloin viranomaisviestinnässä ei ole valmiutta viestiä. Turvallisuus on yhä enemmän kamppailua tunteista, mielikuvista ja oikeasta tiedosta.
Hän muistuttaa, että viranomaisviestintä on viime vuosina kehittynyt. Media ja viranomaiset ovat tehokkaalla viestinnällä varoittaneet esimerkiksi iäkkäitä vaanivista huijauksista.
Pitkän aikavälin vaarana on keskustelun polarisoituminen
Sosiaalisen median ja sosiaalista mediaa tarjoavien yritysten valta on valtava. Jarno Limnellin mukaan niiden toimintaa pitää saada läpinäkyvämmäksi. Limnell korostaa myös yksilön merkitystä.
– Tämän päivän innovaatiot ovat isojen teknologiajättien tuottamia. Ne käyttävät suurta valtaa siinä, millaista sisältöä algoritmit kullekin käyttäjälle tarjoavat. Sosiaalisen median alustojen suitsimiselle on varmasti tarvetta, mutta nostaisin esille yksittäisten ihmisten merkityksen. Se on jatkossa yhä korostuneempi, hän sanoo.
– Informaatiovaikuttamisen etulinja kulkee jokaisen korvien välissä. Meillä pitää olla kykyä suhtautua lähdekriittisesti sosiaalisessa mediassa olevaan tietoon, pitää ymmärtää sosiaalisen median algoritmien logiikkaa ja meillä pitää olla medialukutaitoa.
Jarno Limnell pitää epätodennäköisenä, että Suomeen leviäisivät samanlaiset mellakat kuin Britanniassa on nähty. Silmiä ei kuitenkaan kannata ummistaa.
– Ei voi ajatella niin, että levittämällä väärää ja valheellista tietoa Suomessa ei voisi aiheuttaa kuohuntaa. Emme voi jättää tällaista uhkatekijää huomiotta ja olla varautumatta siihen, sanoo Limnell.
Yksittäiset ilmiöt saattavat nousta nopeasti isoiksi, viraaleiksi. Ne myös unohtuvat nopeasti. Limnell on enemmän huolissaan pitkän aikavälin vaikutuksista.
– Sosiaalisen median merkitys eripuran kylvämisessä ja lisääntyneenä vastakkainasetteluna tapahtuu pidemmän ajan kuluessa. Se kärjistää mielipiteitä ja luo informaatiokuplia. Sosiaalinen media suosii päivityksiä, jotka herättävät meissä vihan tunteita ja kääntävät meidät toisiamme vastaan, Limnell sanoo.
– Eripuran ja polarisaation lisääntyminen on suurin uhkamme.
Hänen mukaansa siihen voi vastata parhaiten yhtenäisyydelle ja hyvällä yhteishengellä.
– Mitä paremmassa kunnossa ne ovat, sitä vastustuskykyisempiä olemme ulkoiselle vaikuttamiselle ja ulkoisille uhille.