Vain viikkoja ennen Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaa täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan presidentit Vladimir Putin ja Xi Jinping antoivat julistuksen, jonka mukaan Kiinan ja Venäjän ystävyydellä ja yhteistyöllä ei ole rajoja. Kremlin mukaan alkamassa oli kansainvälisten suhteiden uusi aikakausi.
– Olemme nähneet tänä kesänä lisää merkkejä siitä, mitä uusi aikakausi tarkoittaa käytännössä: Kiinan ja Venäjän yhteistyöalue on hiipimässä lähemmäs rajojamme, ruotsalaisen turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneen Frivärld-ajatushautomon tutkija Patrik Oksanen kirjoittaa Svenska Dagbladetin julkaisemassa kolumnissa.
– Heinäkuun puolivälissä Venäjän ja Kiinan laivastot toteuttivat Etelä-Kiinan merellä harjoituksen ja yhteistä partiointia. Heinäkuun 24. päivänä venäläiset ja kiinalaiset pommikoneet lensivät yhdessä niin lähellä Alaskaa, että yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset hävittäjät nousivat niitä vastaan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Kiina ja Venäjä ovat lennättäneet yhdessä pommikoneitaan niin lähellä Yhdysvaltoja, Oksanen sanoo.
– Juuri ennen heinäkuussa Washingtonissa pidettyä Naton huippukokousta Valko-Venäjän ja Kiinan joukot aloittivat 11-päiväisen harjoituksen hyvin lähellä Puolan rajaa. Harjoitukseen kuului ”terroristien miehittämän” lentokentän ”takaisinvaltaus”, johon sisältyi myös yöllisiä maahanlaskuja. Käytännössä Kiina harjoitteli yhdessä Venäjän kanssa yllätyshyökkäyksiä Nato-maa Puolan alueella sijaitsevaa lentokenttää vastaan, hän toteaa.
Heinäkuun lopulla kiinalainen ohjushävittäjä Jiaozuo harjoitteli yhdessä Venäjän Itämeren laivaston kanssa Suomenlahdella. Oksasen mukaan harjoitus oli osa Jäämerellä, Tyynellämerellä, Kaspianmerellä ja Itämerellä toteutettua venäläisharjoitusten sarjaa, johon osallistui yhteensä 300 alusta ja 20 000 miestä.
– Se, että harjoitus oli Suomenlahdella, on symbolisesti huomionarvoista, sillä kiinalainen kauppa-alus tuhosi syksyllä 2023 Suomen ja Viron välisen kaasuputken ja mahdollisesti myös Suomen ja Viron sekä Ruotsin ja Viron väliset tietoliikennekaapelit, hän sanoo.
– Tiedotusvälineiden mukaan Kiina on myöntänyt, että kiinalaisalus oli syyllinen kaasuputken tuhoutumiseen, mutta väittää, että kyse oli onnettomuudesta. Suomen ja Viron virallisiin pyyntöihin saada tietoja aluksesta ja sen miehistöstä Kiina ei ole vastannut, hän toteaa.
Pelkästään näiden heinä- ja elokuun tapahtumien pitäisi hänen mielestään osoittaa, että Ruotsin tavoite puolustusmenojensa nostamisesta 2,6 prosentin bkt-tasolle vuoteen 2030 mennessä ei enää riitä.
– Paljon on tehtävä nopeammin ja kattavammin, erityisesti ilmapuolustuksen ja merellisen taistelukyvyn osalta, Oksanen painottaa. Kyse on hänen mukaansa vakavimmasta tilanteesta sitten toisen maailmansodan.
