Aivan kuin lännessä, käydään myös Venäjällä keskustelua siitä, miten hyökkäyssota Ukrainassa voitaisiin saada loppumaan. Moskovan eliitin käsitykset eivät kuitenkaan asiantuntijan kertoman perusteella ole aivan linjassa Kremlin sotapropagandan ja kovan retoriikan kanssa.
Quincy Institute for Responsible Statecraft -ajatushautomon Euraasian ohjelman johtaja Anatoli Levin sai hiljattain tilaisuuden jututtaa venäläistä bisnes- ja valtaeliittiä. Hän kertoo Foreign Policyn kirjoituksessaan, mitä Moskovassa todella ajatellaan sodasta ja sen lopettamisesta. Levinin mukaan venäläistä ajattelua tulisi ymmärtää nykyistä paremmin lännessä ja Ukrainassakin. Levin sanoo käyneensä keskusteluja muun muassa entisten diplomaattien, ajatushautomoiden jäsenten, liikemiesten ja akateemikkojen kanssa.
– Vain pieni vähemmistö oli sitä mieltä, että Venäjän tulisi taistella Ukrainassa totaaliseen voittoon asti, anneksoiden suuria uusia alueita Ukrainasta tai luoden vasallihallinnon Kiovaan, Levin sanoo.
Hän jatkaa suuren enemmistön olleen sitä mieltä, että Ukrainassa tarvitaan nopeasti tulitauko suurin piirtein nykyisen rintamatilanteen puitteissa.
Anatoli Levinin mukaan venäläiset suhtautuvat luottavaisesti siihen, ettei Ukraina pysty koskaan murtautumaan läpi Venäjän linjoista ja valtaamaan takaisin merkittäviä osia Venäjän valtaamista ja laittomasti miehittämistä alueista.
Asiantuntija huomauttaa käyneensä valtaosan luottamuksellisista keskusteluistaan ennen Ukrainan yllätyshyökkäystä Venäjän Kurskin alueelle. Hänen mukaansa Kurskin tapahtumat eivät kuitenkaan vaikuta juuri muuttaneen venäläistä perusajattelua sodasta. Venäjä on jatkanut paineen lisäämistä itäisen Ukrainan rintamalla Kurskin taisteluista huolimatta ja edennyt esimerkiksi Pokrovskissa.
Kursk nähdään silti jälleen uutena nöyryytyksenä diktaattori Vladimir Putinille.
– Hyvin asioista perillä olevan eliitin puheista kuvastuu varsin niukasti todellista kunnioitusta Vladimir Putinille sotilasjohtajana.
Venäjän hallituksen talouspolitiikkaa ja reaktioita pakotteisiin toisaalta taas kiitellään laajasti.
Kovat tappiot näyttävät kuitenkin huolestuttavan vaikutusvaltaisia venäläisiä.
Anatoli Levinin mukaan eliitin puheista kuvastuva halu kompromissiin kumpuaa siitä, etteivät he usko että Venäjän asevoimien pitäisi tai että se edes kykenisi valtamaan enää suuria ukrainalaiskaupunkeja voimalla. Uusia vallattuja maaseudun alueita tulisi taas venäläislähteiden mielestä ajatella lähinnä pelinappuloina tulevissa neuvotteluissa.
Asenteiden takana on Anatoli Levinin mukaan ajatus siitä, että totaalisen voiton tavoitteluun tarvittavan armeijan luominen vaatisi massiivisen uuden värväyksen ja mobilisaation kierroksen.
Tätä Kremlin on sanottu välttelevän kaikin keinoin. Moskovan on kerrottu säikähtäneen kansan kovaa reaktiota syksyn 2022 osittaiseen liikekannallepanoon.
Kulisseissa on jatkettu niin kutsuttua hiljaista liikekannallepanoa. Venäjän viranomaiset ovat kuitenkin vältelleet värväystä Moskovasta ja Pietarista ja pyrkineet houkuttelemaan köyhiä venäläisiä aseisiin valtavilla korvauksilla. Levinin mukaan tätä linjaa ei enää voitaisi pitää suuressa liikekannallepanossa.
Sota Natoa vastaan
Pelottelu laajasta eskalaatiosta ja sodasta Nato-maita vastaan sekä vihjailu ydinaseista ovat kuuluneet Venäjän sotapropagandaan hyökkäyssodan alusta alkaen.
Tällainen tyrmätään venäläislähteistä järjettömänä.
– Näiden kaikkien Natolle annettujen varoitusten ajatuksena on ollut estää Natoa liittymästä sotaan meitä vastaan Ukrainassa siihen liittyvien karmeiden vaarojen takia. Miksi me herranjumala sentään hyökkäisimme itse Naton kimppuun ja altistaisimme itsemme näille vaaroille. Mitä voitettavaa meillä muka olisi? Tämä on absurdia, eräs lähde sanoo.
Anatoli Levin kertoo jokaisen jututtamansa venäläisen kuitenkin olleen sitä mieltä, ettei Venäjä voi koskaan vetäytyä miehittämiltään ja laittomasti ja yksipuolisesti itseensä liittämiltään Ukrainan alueilta. Jotkut ehdottivat, että muita venäläisjoukkojen miehittämiä alueita voitaisiin palauttaa Ukrainalle demilitarisoituina. Näin voitaisiin saada venäläisten mielestä aikaan tulitauko. Vladimir Putin pääsisi heidän mukaansa samalla kertomaan luoneensa turvavyöhykkeen Venäjän rajan lähelle.
Anatoli Levinin mukaan nämä eliitin näkemykset ovat linjassa sen kanssa, mitä tavallisten venäläisten ajattelusta tiedetään itsenäisen Levadan mielipidemittausten perusteella.
Mitä Venäjä tahtoo?
Keskusteluiden perusteella venäläinen eliitti haluaa yhä sodan johtavan ”ystävällismieliseen” hallintoon Kiovassa. Tämä merkitsisi käytännössä hallinnon vaihtamista pakolla. On vaikea kuvitella demokraattisesti valittua ukrainalaisjohtoa, joka voisi suhtautua positiivisesti Venäjään. Toive ei ole linjassa sen kanssa, mitä eliitti sanoo Venäjän asevoimien kyvyistä.
Moskova on puhunut rauhanehtonaan Ukrainan ”denatsifikaatiosta”. Kyse on osasta Moskovan sotapropagandaa, jossa Ukrainan hallintoa ja asevoimia pyritään täysin kateettomasti maalaamaan natseiksi. Tällä on vahva yhteys Putinin hallinnon historiapolitiikkaan, jossa toisen maailmansodan itärintaman uudelleen kirjoitetusta tarinasta yritetään rakentaa lähes valtiollista uskontoa.
Suuri venäläislähteiden enemmistö toteaa kuitenkin, että mikäli Venäjän muut vaatimukset menevät läpi, voidaan tässä asiassa tyytyä natsisymboleja kieltävään, aseita rajoittavaan ja venäläisväestön kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia takaavaan lainsäädäntöön.
Anatoli Levin kertoo kaikkien hänen jututtamiensa venäläisten olleen sitä mieltä, ettei Venäjän valloituksille Ukrainassa tulla samaan kansainvälistä tunnustusta edes valtioilta Afrikasta tai Etelä-Amerikasta saati Kiinasta tai Intiasta.
Lähteiden mukaan venäläisten toiveena onkin, että alueiden kohtalo jumitetaan päättymättömiin neuvotteluihin, jotka lopulta unohtuvat yleisestä tietoisuudesta. Tässä skenaariossa alueet jäisivät käytännössä Venäjän hallintaan.
Suurin kysymysmerkki on lopulta Vladimir Putin.
– Kukaan Moskovassa jututtamistani ei rohjennut väittää varmuudella tietävänsä, mitä Putin ajattelee. Yleinen käsitys oli kuitenkin, että vaikka hän tekikin hirvittäviä virheitä sodan alussa, on hän pragmaatikko, joka pystyy ottamaan vastaan sotilaallisia neuvoja ja tunnustamaan sotilaalliset realiteetit.
Vaikka Vladimir Putin saattaisikin olla nyt valmis lopputulemaan, jota hän itse pitää kompromissina, korostivat kaikki Levinin lähteet, että Venäjän reunaehdot sodan lopulle määritellään taistelukentällä. Mikäli Ukrainan puolustus romahtaa, olisi Moskova Anatoli Levinin lähteiden mukaan valmis menemään loppuun asti.