Euroopan Keskuspankki EKP:n seuraava kokous on syyskuun 12. päivänä. Keskuspankkiirien viesti on ollut kryptinen. Yhtäältä on saatu signaalia seuraavasta koronlaskusta, toisaalta on pyritty rauhoittamaan markkinoiden odotuksia.

Syyskuussa suomalaiset asuntovelalliset saavat seuraavan kerran huokaista helpotuksesta, sanovat Verkkouutisten haastattelemat asiantuntijat.

– Toiveikkuutta on ilmassa. Markkinoilla EKP:n koronnostoa pidetään varmempana kuin Yhdysvaltain keskuspankin koronlaskua. Olisi suoranainen ihme, jos korkoa ei laskettaisi syyskuussa, sanoo Inderesin ekonomisti Marianne Palmu.

Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto pitää Palmun lailla selvänä, että syyskuussa lasketaan korkoja.

– Tänä vuonna tulee kaksi koronlaskua. Ensimmäinen tulee syksyllä ja seuraava todennäköisesti joulukuun kokouksessa, Kuusisto sanoo.

– Näillä inflaatioennusteilla kaksi koronlaskua on hyvin mahdollista. Syyskuun kokouksessa on mielenkiintoista nähdä se, että miten EKP:n talousennusteet muuttuvat. Jos inflaatioennustetta ruuvataan alaspäin, niin se lisää todennäköisyyttä sille, että joulukuun kokouksessa korkoa tullaan laskemaan, Palmu toteaa.

Korkohissi liukuu hitaasti alas

Vaikka asuntovelallisten tilanne helpottuu, muistuttavat molemmat asiantuntijat, että koronlaskut on jo pitkälti hinnoiteltu esimerkiksi 12 kuukauden euriboriin, joka on suomalaisten yleisin viitekorko.

Korot nousivat historiallisen nopeasti. Alaspäin korkohissi tulee hitaasti ja matkalla se pysähtyy kerrosten välillä.

– Yhdysvaltojen kasvupotentiaali on suurempi kuin euroalueen kasvupotentiaali. Se tarkoittaa sitä, että kasvun rajat tulevat euroalueella vastaan nopeammin kuin Yhdysvalloissa. Meillä ei ole samanlaista vapaata kapasiteettia kuin Yhdysvalloissa ilman merkittäviä muutoksia, Minna Kuusisto sanoo.

– Yhdysvalloissa maahanmuutto on tukenut työvoiman kasvua. Yhdysvaltojen talous voi kasvaa nopeammin ilman, että taloudessa syntyy inflaatiopainetta.

Danske Bankissa uskotaan, että korot tulevat alaspäin, mutta euroalueen talouden jäykkyys luo omat haasteensa koronlaskujen tahdille.

– Korot eivät tule laskemaan niin paljon kuin moni kuvittelee. Ensi vuonna tullaan todennäköisesti näkemään vielä pari koronlaskua. Korko tulee pysähtymään johonkin kahden ja puolen ja kolmen prosentin väliin, Kuusisto jatkaa.

Marianne Palmun ennuste on toiveikkaampi.

– Uskon, että olemme noin kahden ja puolen tuntumassa. Ohjauskorko voi pidemmällä aikavälillä mennä jopa lähemmäs kakkosta, hän sanoo.

Palveluinflaatio kiusaa asuntovelallista Suomessa

Tiukka rahapolitiikka on iskenyt erityisen kovaa suomalaiseen asuntovelalliseen. Muualla Euroopassa kiinteäkorkoiset lainat ovat olleet perinteisesti suosituimpia kuin Suomessa, jossa suurin osa lainoista on sidottu vaihtuvakorkoisiin euriboreihin.

Koko Euroopan talous on kuitenkin valunut samaan kuoppaan. Suomella on mennyt huonosti, mutta niin on mennyt Saksallakin. Euroalueen talousveturi on kärsinyt heikosta taloustilanteesta pitkään. Ongelmien taustalla on kuluttajien ostovoiman heikkenemistä suurempia syitä. Saksalaisten lainat ovat pitkälti kiinteäkorkoisia.

– Saksa on suuren rakennemuutoksen edessä. Venäjältä ei saa enää halpaa fossiilista energiaa. Autoteollisuudella on vaikeaa, kun kiinalaiset sähköautot ovat tulleet markkinoille, Minna Kuusisto sanoo.

– Saksan talous on ollut yllättävänkin heikko. Senkin vuoksi EKP:lla on paine normalisoida rahapolitiikkaa, toteaa Marianne Palmu.

– Koko euroalueella on tapahtumassa käänne parempaan. Jos EKP laskisi korkoja liian nopeasti se voisi kiihdyttää jälleen inflaatiota, sen takia se joutuu toimimaan varovaisesti ja tarkkailemaan, ettei se lähde uudelleen nousuun.

EKP:n tiukka rahapolitiikka on ollut kuitenkin tehokasta. Se on purrut. Euroalueen inflaatio on laskenut. Suomessa inflaatio on laskenut niin hyvin, että on ollut jo pelko deflaatiosta. Palveluinflaatio on kuitenkin pitänyt EKP:n rahapolitiikan kireänä näinkin pitkään.

– Palvelualojen kasvuvauhti ja inflaatio ovat olleet pitkään korkealla tasolla. Nyt hintakehitys on myös palvelualoilla normalisoitunut, Palmu sanoo.

Liian huolissaan palveluinflaatioluvuista ei kuitenkaan kannata olla.

– EKP varmasti seuraa palveluinflaation kehitystä, mutta myös muita talouden makrolukuja eikä ripustaudu liikaa seuraamaan vain palveluinflaatiolukua.