Oppilaat tappelevat kesken oppitunnin eivätkä suostu tekemään tehtäviä. Koulut ovat voimattomia tilanteen edessä ja monesti puuttumiskeinot ovat olemattomia.
Tällaisia kokemuksia on Helsingin Uutisten haastattelemalla opettajaksi opiskelevalla ja sijaisuuksia tehneellä Matias Niemisellä. Hänen mukaansa häiriökäyttäytyminen helsinkiläislähiöiden kouluissa on arkipäivää.
Eniten häntä järkyttää koulujen vakituisten opettajien välinpitämätön tapa suhtautua häiriökäytökseen. Niemisen mukaan he ovat kehottaneet näyttämään oppilaille Netflix- tai Youtube-videoita.
– Pelolla ajattelen, missä nämä oppilaat ovat 5–10 vuoden kuluttua. Nämä luokat ovat kuin aikapommeja. Meillä ei ole varaa siihen, että tällainen ryhmä nuoria päästetään luisumaan ulos yhteiskunnasta, Nieminen ihmettelee HU:lle.
Hänen mielestään ongelmien taustalla on epäonnistunut integraatio ja jengiytyminen. Nieminen painottaa, että asiaa ei auta ollenkaan se, että jotkut opettajat yrittävät ”työntää päänsä kukkapuskaan” eli olla myöntämättä ongelman olemassaoloa.
Niemistä häiritsee myös se, että osa opettajista kuittaa oppilaiden huonon käytöksen ”moninaisuutena” ja korostaneen suvaitsevaisuutta.
– Esiinnytään humaanina, mutta todellisuus on se, että näistä oppilaista ei aina välitetä. Välittämistä olisi se, että oppilaat pistettäisiin kuriin ja heiltä odotettaisiin jotain, Nieminen sanoo.
Vaikka tappelut kesken oppitunnin ovat Niemisen mukaan harvinaisia, nykynuoret puhuvat tappeluista ja väkivaltatilanteista koulun oppitunneillakin. Nieminen kertoo kuulleensa keskusteluja, joissa nuoret ovat puhuneet teräaseidenkin mukanaolosta.
– Oppilaiden todellisuus on tuollaista jo yläasteikäisenä, Nieminen toteaa.
Koululuokassa tapahtuviin tappeluihin Nieminen on puuttunut kutsumalla rehtorin paikalle. Rehtorin puhuttelun jälkeen tilanne on rauhoittunut vain hetkellisesti ja häiriköinti on pian jatkunut uudelleen. Hän toivoisikin, että opettajilla olisi enemmän mahdollisuuksia laittaa häiriköivät oppilaat kuriin. Vakavimmissa tilanteissa hän turvautuisi poliisin apuun.
Lukiossa hänen kokemuksensa mukaan riehuvat sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajataustaiset nuoret. Nieminen on huolissaan etenkin jälkimmäisistä, joilla on suurin riski jengiytyä ja pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.
Nieminen on tehnyt sijaisuuksia useissa kouluissa. Hän on tehnyt havainnoin, että koulujen tilanne poikkeaa suuresti keskenään ja ongelmat kasaantuvat etenkin helsinkiläislähiöiden kouluihin. Niemisen mukaan ongelmat korostuvat erityisesti niissä ryhmissä, joissa on paljon suomea vieraana kielenä opiskelevia. Kaikkien suomen kielen taito ei ole edes sillä tasolla, että he kykenisivät tekemään tehtäviä.
Artikkelia muokattu 3.9.2024 kello 14.52: Vaihdettu artikkelin kuva. Jutussa oli aiemmin kuvituskuva Itäkeskuksen koulusta, joka ei liittynyt jutussa kerrottuihin tapauksiin.
Näistä mm. maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista puhuminen ei ole rasismia, mutta niistä vaikeneminen voi olla heitteillejättö.https://t.co/q09NLKDeOW
— Terhi Koulumies (@terhikoulumies) September 2, 2024
