Yli kuusi kuukautta kirurgista hoitoa odottaneiden määrä on kasvanut alkuvuoden aikana 1000 potilaalla. Hoitotakuuajan ylittävässä hoitojonossa oli heinäkuun lopussa 18000 potilasta. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä näiden lainsäädännön vastaisten jonojen purkaminen ei onnistu ilman terveydenhuoltolain muuttamista.
− Julkisen sektorin palveluiden saatavuudesta vastaavilla tahoilla, nykyisin hyvinvointialueilla, on ollut suuria haasteita hoidon toteuttamisessa lakisääteisen määräajan puitteissa, kertoo tiedotteessa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimman tilaston mukaan kirurgian lähetteiden määrä on kasvanut vuodessa lähes 21000:lla. Heinäkuun lopussa kirurgian hoitojonoissa oli yli 230000 potilasta. Toimenpiteeseen lähetteen saaneiden määrä on kasvanut vuodessa 10 prosentilla.
− Hyvinvointialueiden ponnisteluista huolimatta on erikoissairaanhoitoon pääsy jälleen heikkenemässä. Koronapandemia on huono selitys käynnissä olevalle kehitykselle, Partanen toteaa.
Erikoissairaanhoidon hoitotakuusta säädettiin vuonna 2005. Terveydenhuoltolain mukaan hoito on järjestettävä ja aloitettava kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun erikoissairaanhoidon tarve on todettu.
Valvira huomautti viime maaliskuussa hyvinvointialueita ylipitkistä hoitojonoista ja velvoitti ne korjaamaan tilanteen viimeistään 31.3.2025 mennessä.
− Jo nyt on selvää, että hyvinvointialueet eivät kykene purkamaan massiivisiksi kasvaneita hoitojonojaan pelkästään omana työnään, väittää Partanen.
Kesällä lausunnolla ollut terveydenhuoltolain muutosesitys mahdollistaisi hyvinvointialueille ns. kevytanestesiassa toteutettavien toimenpiteiden hankkimisen muilta palveluntuottajilta.
LPY:n mielestä esitetty hankintakiellon lievennys on oikean suuntainen, mutta riittämätön erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuuden parantamiseksi ja hoitotakuuaikojen saavuttamiseksi.
− Huomattavalle osalle erikoissairaanhoitoa odottavista potilaista ei edelleenkään voitaisi hankkia hoitoa yksityisiltä toimijoilta ja siten purkaa pitkiksi muodostuneita kirurgian hoitojonoja, Partanen sanoo.
Lääketieteen kehitys on mahdollistanut esitettyä vaativampien leikkausten ja toimenpiteiden, esimerkiksi tekonivelkirurgian, toteuttamisen potilasturvallisesti myös toimipisteissä, joissa ei ole ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta.
− Ylipitkät erikoissairaanhoidon hoitojonot muodostavat merkittävästi suuremman potilasturvallisuusriskin kuin päiväkirurgisten ja lyhytjälkihoitoisten toimenpiteiden toteuttaminen riskiarvion perusteella valikoiduille potilaille asianmukaisen toimiluvan omaavissa yksityisissä sairaaloissa, huomauttaa Partanen.
LPY esittää, että terveydenhuoltolain muutosesitykseen kirjataan hyvinvointialueille mahdollisuus ostaa päiväkirurgisia ja lyhytjälkihoitoisia toimenpiteitä kaikilta yksityisiltä palveluntuottajilta, joilla on edellytykset tuottaa kyseisiä palveluita laadukkaasti.
