Venäjä teki hyökkäyssotansa suurimman ilmahyökkäyksen Ukrainaan 26. elokuuta 2024 laukaisten yli 236 ohjusta ja hyökkäysdroonia, joiden maalit sijaitsivat https://t.me/Denys_Smyhal/8348 15:llä Ukrainan alueella. Yhteensä seitsemän ihmistä sai surmansa ja 47 haavoittui, kriittistä infrastruktuuria tuhoutui ja sähkökatkoja syntyi pitkin maata.
Hyökkäys oli vakava osoitus siitä, että sodan kolmantena vuonna Venäjän ohjusten uhka on yhä vakava Ukrainan kaupungeissa, mukaan lukien tiheän ilmatorjunnan suojaama Kiova, jossa Venäjän risteilyohjus osui lastensairaalaan 8. heinäkuuta surmaten kaksi ja haavoittaen 32:ta.
Ukrainan asevoimien komentajan Oleksandr Syrskyn mukaan 20. elokuuta 2024 mennessä Venäjä oli laukaissut Ukrainaan yhteensä 9 627 ohjusta, joista 2 429 (25 prosenttia) oli torjuttu.
Ukraina rakensi lännen tuella kerrostetun ilmatorjunnan, joka keväällä 2023 näytti jo vieneen Venäjän ohjusiskujen terän, etenkin kun Ukraina onnistui pudottamaan myös hypersoonisia ohjuksia. Venäjä kuitenkin paransi omia ohjuksiaan ja alkoi käyttää myös Pohjois-Korealta hankkimiaan ballistisia ohjuksia. Uudeksi maaliksi Venäjä valitsi https://t.me/serhii_flash/2649 Ukrainan energiainfrastruktuurin juuri samaan aikaan, kun Ukrainan ilmatorjunnalta alkoivat loppua torjuntaohjukset Yhdysvaltojen keskeytettyä niiden toimitukset.
Venäjän ohjusten tarkkuus on lisääntynyt syvällä Ukrainan etulinjan takana lentävien tiedusteludroonien ansiosta, mikä on mahdollistanut onnistuneet iskut ilmatorjuntaa ja -voimaa vastaan. Samaan aikaan Venäjä on lisännyt ohjustuotantoaan.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina tarvitsisi maan suojaamiseksi 25 Patriotia tai muuta vastaavaa järjestelmää lisää. Pelkästään tärkeimpien kaupunkien suojaamiseksi tarvittaisiin seitsemän Patriot-järjestelmää.
Washingtonin Nato-kokous lupasi neljä Patriotia ja yhden SAMP/T:n, mutta niiden toimittamisessa ei ole pidetty kiirettä. Lisäksi tarvittaisiin ohjuksia, mutta maailmassa pystytään tuottamaan vain 500 PAC-3-ohjusta vuodessa. Siksi ilmavoimien täytyy osallistua ohjustorjuntaan, mikä on johtanut jo yhden F-16:n tuhoutumiseen.
Länneltä vaaditaan lupaa iskeä pitkän matkan ohjuksilla Venäjän alueelle, koska ohjuksia laukaisevien lavettien tuhoaminen olisi paljon tehokkaampi torjuntatapa kuin ohjusten alas ampuminen. Ukrainan pitkän matkan hyökkäysdroonit ovat liian hitaita iskemään tehokkaasti lentotukikohtiin ilman, että koneet ehtivät paeta ajoissa.
Ilman lännen apua Ukrainan mahdollisuudet nojaavat uuteen, kotimaiseen Neptun-ohjukseen, jota lännen rajoitukset eivät koske. Kysymys on vain Venäjän jatkuvan hyökkäyksen kohteena olevan Ukrainan aseteollisen kompleksin kyvyn riittävyydestä ohjusvarustelukilpaan Venäjää vastaan.