Hellepäivien määrä nousi 65 kappaleeseen lämpötilan saavutettua Virolahden havaintoasemalla jo aamupäivällä hellerajan eli 25,1 astetta.
Yhtä monta hellepäivää mitattiin myös vuonna 2002. Ilmatieteen laitoksen vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961.
Suomen itäpuolella on korkeapaine, joka kierrättää lähipäivien aikana kaakosta hyvin lämmintä ja myös kosteaa ilmaa maahamme. Hellepäivien määrässä ennätyksen rikkoutuminen on hyvinkin mahdollista jo huomenna torstaina.
Sekä torstaina että perjantaina maan etelä- ja keskiosissa lämpötila kohoaa päivällä 25 asteen tuntumaan. Viikonlopun osalta tilanteessa ei ole näköpiirissä suurta muutosta. Sää on myös aamusumujen hälvenemisen jälkeen varsin aurinkoinen.
– Myös ensi viikon alku on ennusteissa varsin lämmin, mutta mitä pidemmälle syyskuuta mennään sen tiukemmassa on hellerajalla pääsy, sanoo meteorologi Kaisa Solin.
Vahvistettujen tietojen mukaan kulunut kesä menee koko Suomen keskilämpötilan osalta jaetulle ykkössijalle vuoden 1937 kanssa. Kesän koko Suomen keskilämpötila oli 16,2 astetta.
Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioidun menetelmän mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus lämpötiloihin on ollut merkittävä sekä Pohjois- että Etelä-Suomessa. Esimerkiksi lämpötilan nousua on ollut lähes kaksi astetta Sodankylässä ja Helsingissä.
– Yleistyvät ja kuumenevat helleaallot ovat yksi ilmastonmuutoksen parhaiten tunnetuista seurauksista. Helteisiä kesiä on toki ollut aiemminkin, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi niiden todennäköisyys kasvaa entisestään tulevina vuosikymmeninä. Samalla vuosien välinen vaihtelevuus säilyy Suomen leveysasteilla suurena, toimialajohtaja Hannele Korhonen toteaa.
