Älylaitteiden ja sosiaalisen median yleistyttyä huomiomme herpaantuu yhä herkemmin erilaisiin asioihin. Keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan on vaikeaa, kun älypuhelimen sovellukset hälyttävät jatkuvasti uusista ilmoituksista.
Samalla jatkuva ärsykkeille altistuminen on heikentänyt keskittymiskykyämme. Näkyvimmin sen vaikutukset ovat nähtävissä kouluympäristössä, jossa lapsilla alkaa olla vaikeuksia keskittyä opetukseen ja oppimateriaalien lukemiseen. Oppilaiden keskittymistä häiritsevistä älylaitteista on tullut niin suuri riesa, että ne on haluttu kieltää koulupäivien aikana jopa kokonaan.
Sama ilmiö koskettaa myös aikuisia. Koska esimerkiksi itse olet viimeksi lukenut kirjaa tai katsonut elokuvaa vilkuilematta puhelintasi tai reagoimatta yhteenkään sosiaalisen median ilmoitukseen? Kenties itsekin olet havainnut, että keskittyminen yhteen asiaan kerralta voi tuntua nykyään jopa vaikealta.
Jos oman keskittymiskyvyn heikkeneminen aiheuttaa huolta, asiaa voi yrittää korjata erilaisilla toimenpiteillä.
Helsingin yliopiston aivotutkijan Minna Huotilaisen mukaan keskittymiskykyyn vaikuttavat monet taustatekijät, kuten miten hyvin olet nukkunut tai söitkö aamupalaa.
– Siihen vaikuttaa myös paikka, jossa yrität keskittyä: onko siellä häiritseviä ääniä tai liikuskeleeko siellä tuntemattomia ihmisiä, Huotilainen kertoo Verkkouutisille.
– Myös tehtävä vaikuttaa, sillä kiinnostavaan tehtävään on helpompi keskittyä kuin tylsään. Oma keskittymiskyvyn pitkäkestoinen tila vaikuttaa, eli oletko tehnyt paljon lyhytjännitteistä tehtävästä toiseen hyppimistä, vai pitkäkestoista keskittymistä, Huotilainen jatkaa.
Aivojaan voi harjoittaa oppimaan keskittymistä välttämällä keskeytyksiä ja tekemällä sellaisia asioita, joiden parissa on helpointa keskittyä. Huotilaisen mukaan usein ne liittyvät harrastuksiin.
Somen ja älylaitteiden yleistymisen myötä ihmisten huomio herpaantuu jatkuvasti erilaisiin asioihin. Huotilainen huomauttaa, että älylaitteita ja somea voi käyttää monin tavoin ja monet tarvitsevat niitä myös työssään.
– Jos somea, uutismedioita, pelialustoja ja viihdesisältöjä käytetään niin, että ne pääsevät keskeyttämään työtä tai opiskelua (esimerkiksi hälytysäänet) tai hyvin lyhytjännitteisesti, esimerkiksi videosta toiseen hyppien kuten Tiktokissa tai uutisvideoita selatessa, se ”treenaa” aivojamme kohti lyhytjännitteisyyttä, Huotilainen kertoo.
Keskittymistä voi harjoitella
On myös olemassa erilaisia keinoja, millä ihminen voi yrittää parantaa omaa keskittymiskykyään. Niihin liittyy myös älylaitteiden käytön rajaaminen.
– Tutkijat ovat tunnistaneet tiettyjä onnistuneita tapoja rajoittaa älylaitteiden ja somen käyttöä. Totaalipaasto voi olla hyödyllinen oman itsensä tutkiskeluun vaikka kesäloman aikana (millainen olen, jos en ollenkaan käytä puhelinta), mutta sitä ei pidetä muuten tehokkaana keinona etsiä kestävällä tavalla tasapainoa älylaitteiden käytössä.
Hänen mukaansa sen sijaan ajallinen rajoittaminen, kuten käytön lopettaminen ensin tuntia, sitten myöhemmin kahta tuntia ennen nukkumaanmenoa, paikallinen rajoittaminen (sovitaan paikat, joihin kännykkää ei tuoda, esimerkiksi ruokapöytä, vessa tai makuuhuone) ja sosiaalinen rajoittaminen (sovitaan, missä tilanteissa puhelin laitetaan pois, esimerkiksi keskustellessa kumppanin kanssa) näyttävät tehoavan paremmin.
Huoli keskittymiskyvyn heikkenemisestä on aiheellista. Millaisia seurauksia sillä on, jos ihminen ei enää kykene keskittymään kunnolla niihin asioihin, joita hän on tekemässä?
– Töissä se voi aiheuttaa aluksi virheitä ja alisuoriutumista, ja myöhemmin työn merkityksettömyyden tunnetta ja työpaikan vaihtoaikeita. Opiskelussa keskittymisongelmat aiheuttavat alisuoriutumista, opiskeluun liittyvää ahdistusta, motivaatio-ongelmia, opintojen keskeytymistä ja turhautumista. Oppija tietää, että hän osaisi asiat tai oppiminen olisi helppoa, mutta se ei onnistu keskittymisongelmien takia, Huotilainen kertoo.
Ihminen on tyhmimmillään silloin, kun yrittää tehdä monta asiaa samaan aikaan
Etenkin nykyajan työelämässä voidaan jopa arvostaa usean asian tekemistä samaan aikaan eli niin sanottua ”multitaskaamista”. Aivotutkimusten mukaan ihmisten tarkkaavaisuus voi kuitenkin keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan.
– Voimme kuitenkin hyppiä tuttujen asioiden välillä helposti, jos ne eivät ole aikakriittisiä. Esimerkiksi käveleminen, musiikin kuuntelu ja jutteleminen sujuvat ihan hyvin samaan aikaan, mutta autolla ajo ja tekstiviestin kirjoittaminen eivät suju.
”Multitaskatessaan”, siis yrittäessään tehdä yhteen sopimattomia tehtäviä samanaikaisesti vaikkapa kirjoittamalla sähköpostia samaan aikaan palaveriin osallistumisen kanssa, olemme Huotilaisen mukaan tyhmimmillämme, teemme eniten virheitä ja sorrumme tekemään huonoja päätöksiä sekä käyttämään paljon aikaa epäolennaisiin asioihin.
LUE MYÖS:
Oletko koukussa älypuhelimeesi? Nämä merkit paljastavat riippuvuuden