Keskusrikospoliisi ja Länsi-Uudenmaan poliisi ovat tutkineet Ruotsista johdettua huumausaineiden maahantuontia Suomeen. Seitsemää Kosovon kansalaista ja yhtä suomalaista epäillään törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä rahanpesusta ja yhdestä ampuma-aserikoksesta.
Rikollisryhmän toiminnan epäillään ajoittuneen joulukuun 2023 ja huhtikuun 2024 väliselle ajalle. Esitutkinnan aikana neljä henkilöä ovat olleet vangittuina.
Rikollisryhmän epäillään tuoneen huumausaineita Suomeen yhteensä noin 55 kiloa. Poliisi takavarikoi esitutkinnan aikana yhteensä noin 40 kiloa amfetamiinia, yli 13 000 euroa käteistä rahaa sekä pistoolin.
Tehtyjen takavarikkojen lisäksi Saksan poliisi takavarikoi 56 575 euroa käteistä rahaa, joiden alkuperän epäillään olevan Suomessa myydystä amfetamiinista.
– Tutkinta on käynnistynyt syksyllä 2023 ja epäiltyjen kiinniotot ovat olleet huhtikuussa 2024. Tutkinnan aikana on tehty erittäin hyvää ja laajaa yhteistyötä Ruotsin eri viranomaisten kanssa, toteaa Keskusrikospoliisin rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Matti Rekola.
Esitutkinta on siirtynyt syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.
Huumausainerikollisuus yhä kansainvälisempää
Useissa poliisin tutkimissa huumausainerikoskokonaisuuksissa on viime vuosina ilmennyt yhteyksiä muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin. Nyt kyseessä olevassa tutkintakokonaisuudessa ei kuitenkaan ole kytköksiä niin sanottuun katujengi-ilmiöön.
Kaiken kaikkiaan Suomessa vaikuttava vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on poliisin mukaan kansainvälistä ja rikollistoimijoiden kenttä on aiempaa monimuotoisempi.
Huumausaineiden järjestelyä Suomeen johdetaan monissa tapauksissa kokonaan ulkomailta ja liikenneyhteyksien vuoksi Pohjoismaiden ja muun Euroopan huumausainemarkkinat ja salakuljetusreitit ovat yhteydessä toisiinsa.
– Tapausten perusteella ruotsalaisilla rikollisverkostoilla on ollut yhteyksiä Suomeen ja suomalaisiin rikollistoimijoihin, minkä vuoksi poliisi on katsonut tarkoituksenmukaiseksi tiivistää tiedonvaihtoa muiden Pohjoismaiden kanssa entisestään. Tietoa vaihdetaan päivittäin ja sen avulla halutaan torjua ja paljastaa rajat ylittävää rikollisuutta, kuten muunkin kansainvälisen tiedonvaihdon avulla, kertoo Keskusrikospoliisin rikosylitarkastaja, tutkintaosaston päällikkö Heidi Björk.
