Kokoomuksen kansanedustajan Timo Heinosen mukaan (kok.) Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sai uusia piirteitä, kun Ukraina ryhtyi iskemään aktiivisesti myös Venäjän maaperälle.
– Venäjän Kurskin alueen valloitustoimet ovat oma osansa ja varmasti ennen muuta neuvotteluasemien hakemista mahdollisia rauhanneuvotteluita silmällä pitäen, mutta iskut Venäjän sotilasinfraan on isompi juttu. Venäjälle ei siis enää anneta rauhaa nuolla haavojaan omilla sotilaskentillään ja tukikohdissaan omalla maaperällä, vaan iskut niihin ovat arkipäivää, Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa Ukraina tarvitsee kuitenkin vielä täydet oikeudet Yhdysvalloilta ja Britannialta iskeä myös Venäjän sotilaskohteisiin pitkän kantaman ohjuksin. USA on asettanut pitkän kantaman ohjuksiin eli Atacmseihin liittyviä rajoituksia ja näistä luopumista nyt pohditaan.
– Yhdysvallat pelkää, että luvanantaminen eskaloisi sotaa. Niinpä on muuten sanottu 24. helmikuuta 2022 lähtien. Ensin sodan piti eskaloitua muonapussien antamisesta, sitten rynnäkkökivääreistä, seuraavaksi kranaatinheittimistä ja sitten viimeistään Leopardeista ja ydinsodan piti syttyä F16-hävittäjistä. Ei ole eskaloitunut eikä se eskaloidu Atacmseistakaan, mutta se voi Ukrainan ja läntiset demokratia pelastaa, Heinonen kirjoittaa.
Hän toivoo, että Yhdysvallat ja Britannia vastaisivat myöntävästi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin toistuviin vetoomuksiin rajoitteiden poistamiseksi.
– Ja kyllä Ukrainan tulee noudattaa myös iskuissaan Venäjälle sodan sääntöjä niin kuin se on tehnytkin. Mutta kun kohteet ovat sotilastukikohtia ja lentokenttiä niin niillä pelastetaan ja turvataan myös Ukrainan kotien, lastensairaaloiden ja koulujen turvallisuutta Venäjän iskuilta.
– Mehän emme ole asettaneet antamallemme aseavulle käyttörajoitteita, mutta toki me emme ole sellaista materiaali antaneet emmekä ole edes pystyneet antamaan mistä nyt on kyse, Heinonen jatkaa.