Näin kertoo Kansallisen syöpäkeskuksen FICANin johtaja Tomi Mäkelä Uutissuomalaiselle. Hän toimii syöpästrategiatyön etenemisestä vastaavan ohjausryhmän pääsihteerinä.
– Tavoitteena on tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joihin kirjataan vastuutahot, niiden vaatimat resurssit ja niihin sitoutuminen.
Mäkelä kuvaa syöpästrategiaa kansalliseksi, yhtenäiseksi suunnitelmaksi siitä, miten Suomessa voidaan vastata syövän hoidon nopeasti kasvavaan haasteeseen. Syövät lisääntyvät väestön ikääntymisen takia nopeasti, ja hoitokustannukset kasvavat. Esimerkiksi toissa vuonna todettiin yli 37 000 uutta syöpää ja syöpäkuolemia oli yli 13 000.
Strategian tarvetta lisäävät myös terveydenhuollon resurssivaje ja itsenäisesti terveydenhuollosta vastaavat hyvinvointialueet. Mäkelän mukaan yksi esimerkki isoista, pohdittavaksi tulevista kysymyksistä on se, pitääkö joitakin asioita hoitaa jatkossa kansallisesti.
– Syöpästrategian tulisi saada aikaan se, että Suomi pystyy huomioimaan mahdollisimman hyvin ja yhdenvertaisesti jokaisen syöpäpotilaan. Suomessa syöpähoidoissa on jo nyt jossain määrin yhdenvertaisuusvajetta, hän toteaa Uutissuomalaiselle.
Syöpästrategialle on määritelty ohjausryhmässä viisi päätavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena on vähentää syöpätaakkaa ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen avulla. Toisena tavoitteena on vahvistaa osallisuutta ja kehittää ihmislähtöisiä palveluita.
Kolmatta tavoitetta Mäkelä kuvailee hyvin laajaksi ja perinteiseksi: varmistetaan yhdenvertainen ja vaikuttava syövänhoito. Mäkelän mukaan ideana on tarkastella erityisesti koko hoitopolkua ja sen toimivuutta.
Neljäntenä tavoitteena on pysyä aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä. Mäkelä muistuttaa, että syöpähoidot kehittyvät nopeasti ja ideaalitilanteessa syöpäpotilas on mukana lääketutkimuksessa tai muissa tutkimuksissa.
Viidentenä ja viimeisenä tavoitteena on kansallisten toimintamallien luominen syöpästrategian toteuttamiseksi.