Elinkeinoelämä EK:n yhteyspäällikkö Lauri Vuori toteaa, että palkkojen paikallinen sopiminen Suomessa etenee Ruotsia hitaammin erityisesti julkisella sektorilla.
Paikallisesti sovittavia palkkamalleja oli Ruotsin julkisella sektorilla jo 64 prosenttia, Suomessa ei lainkaan, ilmenee EK:n selvityksestä pohjoismaisista palkkamalleista.
Ruotsissa julkisella sektorilla korostuvat niin sanotut numerottomat sopimukset, joissa palkoista sovitaan paikallisesti ilman perälautoja. Tätä on sovellettu yli puolessa sopimuksista.
Suomessa yksityisellä sektorilla paikallisten palkkamallien osuus on noussut merkittävästi viime vuosien aikana ja vuosina 2023–2024 osuus oli noussut jo yli 40 prosenttiin. Pullonkaula löytyy erityisesti julkisen sektorin erittäin jäykästä mallista Ruotsiin verrattuna.
Suomessa valtion työ- ja virkaehtosopimusten palkkamallit ovat lähes kokonaan olleet yleiskorotuspainotteisia, kun taas kunnissa ja hyvinvointialueilla yleiskorotusten lisäksi jaettavat paikalliset erät ovat yleistyneet vasta aivan viime vuosina. Julkisella sektorilla palkankorotusmallit ovat olleet ylipäätään lähes täysin yleiskorotuspainotteisia vuodesta 2010 alkaen.
Uudet vuoteen 2024 ulottuvat tiedot palkkaratkaisujen luokittelusta löytyvät EK:n selvitystä varten keräämästä aineistosta, jota ei ole päivitetty Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan vuotta 2018 koskevan raportin jälkeen. Aineistolla on mahdollista verrata myös Suomen ja Ruotsin välisiä palkanmuodostuksen kehitystä viime vuosiin asti.
Paikallisella sopimisella on Ruotsissa pystytty helpottamaan julkisen sektorin työvoimapulaa.
– Ruotsissa julkisen sektorin sopimuksilla on myös pystytty korottamaan palkkoja paikallisesti ilman kokonaistaloudellisia kilpailukykyongelmia, sanoo selvityksen tehnyt Vuori EK:n uutisessa.
Suomessa riittää kuitenkin myös yksityisellä sektorilla kirittävää paikallisten palkkaratkaisujen hyödyntämisessä Ruotsin tapaan. Norjassa ja Tanskassa paikalliset palkankorotukset ovat yleisiä yksityisellä sektorilla, kun taas julkisella sektorilla käytetään enemmän keskitettyjä ratkaisuja.
Neuvottelujärjestelmien kehitys ja palkanmuodostuksen mallit vaihtelevat eri Pohjoismaissa, mutta yhteistä niille on vientivetoisen mallin käyttö, joka ottaa huomioon maiden kansainvälisen kilpailukyvyn.
Luokat 1-3 kuvaavat paikallisesti sovittavia palkkamalleja, luokat 4-6(7) keskitetympiä yleiskorotuspainotteisia palkkamalleja. Ruotsissa julkisella sektorilla korostuvat numerottomat sopimukset, joita on sovellettu yli puolessa sopimuksista. (2/3) pic.twitter.com/aLreeja3CM
— Lauri Vuori (@LauriVuori) September 16, 2024
