Metallilevyillä vahvistettu Venäjän T-80-taistelupanssarivaunu. / mil.ru

Kohuttu ”kilpikonnatankki” onkin suomalainen keksintö 1960-luvulta

Venäjä on suojannut vaunujaan lennokeilta, mutta Suomessa vanhaa kalustoa naamioitiin ja sijoitettiin kiinteisiin tuliasemiin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ukrainan rintamalla havaittiin keväällä useita erikoisia panssarivaunuja, joiden sivuille ja päälle oli sijoitettu teräslevyjä hökkelimäiseksi suojaksi.

Tarkoituksena oli suojata vaunuja räjähdelennokkeja ja panssarintorjuntaohjuksia vastaan. ”Kilpikonnatankkien” päätykki oli esillä etupuolella, ja sen päälle oli usein sijoitettu droonien yhteyksiä häiritseviä elektronisen sodankäynnin laitteita.

Venäjän puolustusministeriön Zvezda-kanavan mukaan vaunuja on käytetty Donetskin alueella miinanraivaukseen ja jalkaväkirynnäkköjen tukemiseen. Lisäpanssarointi heikentää näkyvyyttä huomattavasti, mutta tuo vaunulle uudenlaista suojaa.

Erään ”latovaunun” väitetään kestäneen yli sata räjähdelennokkien ja panssarintorjuntaohjusten osumaa. Sen tosin myönnettiin olleen viikkokaupalla korjauksissa.

Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu 1970-luvulla otetusta kuvasta, jonka sanotaan tuovan mieleen Ukrainan rintamalla nähdyt viritelmät. Kyseessä on Kansallisarkiston kuva Upinniemestä, jossa näkyy toisen maailmansodan aikainen saksalainen Sturmgeschütz III- eli StuG III -rynnäkkötykki. Se oli kaivettu maahan kiinteään puolustusasemaan.

Panssarimuseon julkaisemassa pioneerien ohjepiirroksessa näkyy, kuinka Sturmi-pesäkkeen tykin suunniteltiin kääntyvän seitsemän astetta alaspäin ja 16 astetta ylöspäin.

– Maata vastaan tulevat teräsosat sivellään kahteen kertaan bitumiliuoksella. Bitumia vastaan sullotaan noin kymmenen senttimetriä soraa tai hiekkaa, ohjeessa lukee.

Demokraatti-lehden mukaan vanhentuneista Sturmeista päätettiin tehdä kiinteitä puolustuspesäkkeitä vuonna 1966, koska niiden 75 millimetrin tykit olivat edelleen käyttökelpoisia. Ruotsissa vanhojen vaunujen tykkitorneja oli irrotettu ja asennettu muun muassa lentokenttien ja satamien yhteyteen.

Suomessa 37 vanhaa rynnäkkötykkiä jaettiin eri paikkakunnille. Käskyn mukaan ne piti linnoittaa ja naamioida marraskuuhun 1967 mennessä. Lentokentillä niiden tarkoituksena oli vaurioittaa kiitorataa mahdollisen Neuvostoliiton maahanlaskuoperaation torjumiseksi. Tämänkaltaisesta operaatiosta nähtiin esimerkki Ukrainan sodan alussa keväällä 2022, jolloin Venäjän VDV-maahanlaskujoukot yrittivät ottaa haltuunsa Hostomelin lentoasemaa Kiovan lähellä.

Eversti evp. Pekka Visuri sanoo Demokraatille, että Upinniemeen siirretyt viisi Sturmia sijoitettiin Helsingin laivastoaseman puolustukseen torjumaan mahdollista maihinnousua. Niillä pystyi ampumaan satamaan tai tuloväylälle.

Vaunujen päälle rakennettujen suojakoppien tarkoituksena oli tuolloin toimia naamiointina. Ilmakuvista katsottuna ne näyttivät pieniltä varastorakennuksilta. 1970-luvun lopulla Upinniemessä oli toiminnassa enää yksi Stug. Virallisesti niiden käyttö lopetettiin vuonna 1985.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)