Noin 70 prosenttia suomalaisista kertoo tunnistaneensa heihin kohdistuneen maksuhuijaus- tai tietojenkalasteluyrityksen, kertoo OP Ryhmän teettämä kysely.
Yleisin kanava huijausyrityksille on sähköposti, jossa huijausyrityksen kohteeksi on joutunut lähes puolet suomalaisista.
Tämän jälkeen yleisimpiä tapoja ovat lähestyminen tekstiviestillä tai sosiaalisessa mediassa ja soittaminen. Huijaussoiton kertoo saaneensa neljännes suomalaisista.
– Petosten torjunta on kaikkien toimijoiden yhteinen haaste. Esimerkiksi sähköpostipalveluita tarjoavat toimijat välittävät tietojenkalasteluviestejä, hakukoneet tarjoavat petollisia sivustoja tietoa etsivälle ja sosiaalisen median alustat mahdollistavat rikollisten olemattomien sijoitusmahdollisuuksien markkinoinnin palveluissaan, sanoo OP:n Väärinkäytösten hallinnan päällikkö Kim Sirén tiedotteessa.
Yleisemmin huijaus perustuu siihen, että rikollinen esiintyy viranomaisena tai luotettavan yrityksen edustajana. Tällaisia huijauksia on kohdannut 61 prosenttia huijausyrityksen kohteeksi joutuneista.
– Huijauksissa pyritään yleensä suurella määrällä huijausviestejä saamaan uhriksi riittävä määrä ihmisiä. Nykyään esiintyy myös hienovaraisempia huijauksia, kuten uhrin läheisenä esiintymistä, mutta tällaisen huijaukseen on törmännyt vain 8 prosenttia huijausyrityksen kohteeksi joutuneista suomalaisista.
Suomessa huoli huijauksista painottuu vanhempiin ikäluokkiin. 56 prosenttia vastaajista on erittäin tai melko huolissaan joutumisesta maksuhuijauksen tai tietojen kalastelun kohteeksi, kun osuus yli 65-vuotiassa on 65 prosenttia.
Maksuhuijausten ja tietojenkalastelun kasvun taustalla on järjestäytynyt rikollisuus.
– Petosrikollisuudella on paljon yhteiskunnallisesti merkittäviä lieveilmiöitä. Petosrikollisuus tukee jengirikollisuuden kasvua, koska petoksilla saatuja varoja käytetään myös rikostentekovälineiden, kuten ampuma-aseiden ja digitaalisten rikosten toteuttamiseen tarvittavien laitteiden hankintaan, OP:n tiedotteessa todetaan.
Tutkimukseen vastasi 1100 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat yli 18-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti edustavasti. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 15.-17.4.2024.