Suomen talous on lähdössä ensi vuonna taas kasvuun, mutta myönteinen kehitys ei ole itsestään selvä, varoittaa Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste.
Geopoliittiset riskit ovat suuria ja talouden kasvuajurien, kuten viennin ja yksityisen kulutuksen tiellä on hidasteita. Ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 1,1 prosenttia.
– Talouskasvun piristyminen ei ole vieläkään itsestäänselvyys, eikä pelkkä korkojen lasku siihen riitä. Kasvun tiellä on monia hidasteita, ja esimerkiksi Ukrainan sotaan ja Yhdysvaltain vaaleihin kytkeytyvät riskit ovat suuria ja saattavat vaikuttaa talouskehitykseen, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen tiedotteessa.
Koko maailmantaloudessa ei näy merkittäviä talouskasvua kiihdyttäviä ajureita. Sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa kasvu hidastuu ensi vuonna, ja Euroopassa Saksan heikko vire pitää kasvun maltillisena, mikä synkistää Suomen vientinäkymiä.
Kuluttajien ostovoima on koronlaskun ja palkankorotusten myötä elpymässä, mutta epävarmuus talouden suunnasta ja työllisyydestä hillitsee kulutusta. Rakentaminen puolestaan on kipuamassa kuopastaan vasta ensi kesän tietämissä, PTT arvioi.
Rakentaminen odottaa asuntomarkkinoiden vilkastumista
Asuntokaupan hiipuminen on pysäyttänyt vapaarahoitteisen rakentamisen lähes täysin. Myönnetyt rakennusluvat eivät ole lähteneet kasvuun, mikä kertoo syvästä kriisistä. Rakentamisen alakulo painaa investointeja yhdessä talouden heikon kehityksen ja vaisujen vientinäkymien kanssa.
– Asuntomarkkinoiden täytyy vilkastua reippaasti ennen kuin rakennusyritykset uskaltautuvat aloittamaan uusia hankkeita. Ensi kesää kohti rakentamisen näkymät kuitenkin kirkastuvat, ja uudisrakentamisen investoinnit kääntyvät kasvuun, sanoo PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa.
Työmarkkinat virkistyvät hieman ensi vuonna
Työmarkkinat ovat sopeutuneet heikkoon suhdanteeseen lomautuksilla. Tänä kesänä työllisyysasteen lasku ja työttömyysasteen nousu näyttäisivät pysähtyneen, mutta selkeää käännettä parempaan pitää odottaa ensi vuoteen.
PTT:n ennusteen mukaan työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,4 prosenttiin ja laskee ensi vuonna 8,2 prosenttiin. Työttömyys kasvaa vielä loppuvuonna, koska talouskasvu on nihkeää ja rakentamisen tilanne säilyy heikkona.
Voimakkaan nettomaahanmuuton ansiosta työikäinen väestö Suomessa on kasvanut vuodesta 2022 lähtien, mutta kasvu vaikuttaa tasoittuneen tänä kesänä. On mahdollista, että työperusteisesta maahanmuutosta on tulossa suhdanneluontoista, eli se kasvaa noususuhdanteessa ja laskee taantumassa.
– Viime vuoden nettomaahanmuuton huippulukemia tuskin enää nähdään, mutta muuttovirta riittää silti pitämään työikäisen väestön kasvussa, PTT arvioi.
– Huolestuttavaa on kuitenkin hallituksen tiukka maahanmuuttopolitiikka ja sen vaikutukset Suomen houkuttelevuudelle työperäisen maahanmuuton kohdemaana. Ei pidä tuudittautua siihen, että tulijoita on jatkossakin. Työvoimapula vaivaa jatkossa yhä useampaa vaurasta maata, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Palkansaajien ostovoiman kiinni kurominen vie vuosia
Inflaation laantuminen kääntää palkansaajien ostovoiman kasvuun tänä vuonna. Myös korkotason lasku ja palkankorotukset lisäävät kotitalouksien kulutusvaraa.
– Kuitenkin epävarmuus talouden tilasta hillitsee yksityistä kulutusta loppuvuoden aikana, etenkin suurempia hankintoja siirretään. Sosiaaliturvaheikennykset kurittavat osaa kotitalouksista, ja eläkeläisten kulutusta voi vaimentaa epävarmuus tulevaisuuden terveydenhoitokustannuksista, PTT luettelee.
Tänä vuonna yksityinen kulutus on samalla tasolla kuin viime vuonna. Ensi vuonna kulutus kasvaa jo reippaammin, mikä tukee myös työllisyyskehitystä.
– Palkankorotukset pitävät ansiokehityksen reippaana, mutta palkansaajien ostovoiman rajusti pudonnutta tasoa ei silti ennustejaksolla kurota kiinni, vaan siihen kuluu useampi vuosi, sanoo Holappa.
Uhkana sopeutustoimien noidankehä
Julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen. Parantuvasta suhdanteesta ja hallituksen sopeutustoimista huolimatta alijäämä pysyy yli kolmessa prosentissa ensi vuonna. Sote-menojen ja puolustusmenojen kasvu rasittaa julkista taloutta jatkossakin, ja Ukrainan tukea saatetaan vielä joutua lisäämään.
– Ilman pysyvästi nopeampaa talouskasvua julkista taloutta on lähes mahdotonta saada tasapainoon. Yhteen vaalikauteen rajoittuvia ja poliittisesti hyväksyttävissä olevia leikkauksia on rajallisesti. Helposti päädytään päätöksiin, jotka pienentävät alijäämää vain väliaikaisesti ja pahimmillaan kääntyvät tarkoitustaan vastaan pitkällä aikavälillä, sanoo Lahtinen.
Hänen mukaansa esimerkki tällaisesta päätöksestä on perusterveydenhoidon resurssien supistaminen, mikä lisää jatkossa kalliin erikoissairaanhoidon kustannuksia.
– Jotta julkinen talous saataisiin kestävällä tavalla tasapainoon, tarvittaisiin puolueiden ylivaalikautinen sopimus siihen sitoutumisesta. Tarve sopimukselle on kasvanut, koska uhkakuvat julkiselle taloudelle ovat vain pahentuneet. Ensi talvi ennen hallituksen puoliväliriihtä olisi sille otollinen ajankohta – jos sellaista koskaan tulee, toteaa Lahtinen.
