Huijausrikollisuuden luvut alkuvuonna ovat huolestuttavia ja on mahdollista, että tästä vuodesta tulee uusi ennätysvuosi, totesi Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm FA:n webinaarissa.
Tammi-kesäkuussa suomalaiset ovat menettäneet erilaisissa huijauksissa jo yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Torjuntaprosentti on noin 40, eli pankit pystyivät pysäyttämään tai palauttamaan rahoja 18,2 miljoonan euron edestä.
Eniten alkuvuonna on lisääntynyt tietojen kalastelu, 133 prosenttia. Saxholm sanoi FA:n tilaisuudessa, että tämä voi johtua siitä, että kyse on hyvin kausiluonteisesta rikollisuudesta.
– Rikolliset järjestävät ”kampanjan”, joka alkaa voimakkaasti ja voi kestää pitkäänkin ennen kuin se päästään torjumaan, Saxholm kertoi.
Nordean petostorjunnan asiantuntija Sara Helin puolestaan totesi, että Nordeassa on havaittu voimakasta kasvua tietojenkalasteluhuijauksissa viime vuoden loppupuolelta alkaen.
Pankin näkökulmasta rikollisten kanssa käydään jatkuvaa kissa-hiiri-leikkiä, jossa huijarit pompahtavat aina uudesta kolosta esiin. Helin peräänkuulutti myös asiakkaiden vastuuta olla erityisen huolellinen omien pankkitietojensa kanssa.
Saxholmin mukaan huijaussivuston perustaminen on nykyään varsin helppoa.
– Sivustot ovat niin sanottua crime as a service -palvelua, jossa kuka tahansa rikollinen voi ostaa palvelun, jossa tuotetaan nämä sivustot eli ikään kuin infra. Kuka tahansa, joka tällaisen palvelun saa käsiinsä, voi laittaa kalastelukampanjan pystyyn.
– Sivustoja hostataan esimerkiksi Venäjällä, josta niitä ei saada ajettua alas kovin nopeasti. Itse aktiivinen sivusto voi hyvinkin sijaita Euroopassa ja palvelu ostetaan Venäjältä, Saxholm kuvaili.
Toiseksi eniten on kasvanut sijoitushuijausilmiö, 31 prosenttia. Saxholmin mukaan sijoitushuijauksien erityispiirre on se, että uhrit monesti itse hakeutuvat tilanteeseen, jossa he tekevät tätä sijoitustyötä, eikä pankilla ole tähän välttämättä näkyvyyttä.
– Sijoitushuijaus voi alkaa tekstarilla, somemainoksella, sähköpostilla tai vaikka puhelulla, kertoo Saxholm, jonka mukaan yksittäisissä tapauksissa sijoitushuijauksiin on menetetty todella isojakin summia, etenkin kun huijauksen kesto tyypillisesti on pitkä.
Lisäksi Saxholmin mukaan ihmiset itse myös hakevat verkkohakukoneista ”halpoja kryptoja”, jolloin hakutuloksissa suurella todennäköisyydellä saa esiin huijaussivustoja. Sijoitushuijauksessa kohteena on liki aina kryptovaluutta, joko huijareiden tekaisema tai oikea, mutta minkäänlaista vastinetta tai arvonnousua uhri ei rahoilleen saa.
Saxholmin mukaan rakkaus- ja dokumenttihuijauksissa on nähtävissä tilastoissa pieni väheneminen, mutta nähtäväksi jää, onko kyse pidemmän ajan kehityksestä.
Yksi syy notkahdukseen voi olla se, että romanssihuijauksena alkanut keskustelu esimerkiksi Tinderissä vaihtuu ”sijoitusneuvoihin”, eli muuttuu sijoitushuijaukseksi.
Romanssihuijareilla on nykyisin myös yleistynyt tapa pyytää uhrejaan ostamaan suurilla summilla lahjakortteja, kun pankit ovat ryhtyneet puuttumaan tiukemmin asiakkaidensa poikkeaviin rahansiirtoihin, Saxholm mainitsi.
LUE MYÖS:
Miten huijauksen tunnistaa helpoiten – yksi asia korostuu pankkien neuvoissa