Venäjän ydinenergiayhtiö Rosatom on laskenut jyrkästi ennustettaan rahtiliikenteen määrästä Koillisväylän kautta vuoteen 2031 mennessä. Laivaajien neuvoston suljetussa kokouksessa syyskuun alussa esitettiin kaksi skenaariota liikenteen kehityksestä.
Perusskenaariossa vuonna 2031 Jäämeren läpi kulkee 117 miljoonaa tonnia rahtia. Pitkän aikavälin skenaario olettaa volyymiksi 150 miljoonaa tonnia. Kuluvana vuonna Rosatom odottaa Koillisväylällä kulkevan noin 36 miljoonaa tonnia.
Vladimir Putinin antaman määräyksen mukaan tänä vuonna väylän läpi piti kulkea vähintään 80 miljoonaa tonnia ja vuoteen 2031 mennessä 200 miljoonaa tonnia. Todellinen rahtiliikenteen volyymi on jäämässä lähes puoleen suunnitellusta.
RBC:n uutisoimien konsulttiyhtiö Gekonin laskelmien mukaan kuluvan vuoden tammi-elokuussa Koillisväylää pitkin kulki 23,6 miljoonaa tonnia rahtia, joka on 600 000 tonnia (2,6 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu syntyi LNG:n kuljetuksista, joka ylitti viime vuoden 1,3 miljoonalla tonnilla, kun taas kuivarahdin ja öljyn kuljetukset vähenivät.
Tällä hetkellä säännöllinen liikenne Koillisväylällä on mahdollista vain sen länsiosassa, koska reitin itäosan – Obinlahdesta itään – jäätilanne on vaikeampi ja vaatii Gekonin mukaan Arc7-luokan jäänmurtajien jatkuvaa tukea.
Gekonin johtajan mukaan ympärivuotisen navigoinnin kehittämiseksi Arctic LNG-2- ja Vostok Oil -projekteille pitäisi luoda kokonainen uusi Arc7-laivasto, joiden rakentamisaikataulusta ei ole vielä päätetty. Asiantuntijoiden mukaan yhden tämän luokan jäänmurtajan rakentaminen kestää yli kuusi vuotta.
Hallituksen ohjelman mukaan vuoteen 2035 mennessä Venäjällä pitäisi rakentaa 50 jäänmurtajaa ja kaksoisrunkoalusta Koillisväylää varten sekä terminaalit hiiltä, öljyä ja LNG:tä varten, satamia ja pelastuskeskuksia. Tällä hetkellä Venäjällä on kuusi jäänmurtajaa, jotka ovat Rosatomin hallinnassa.
