Käytettyjen vaatteiden kauppa ei Suomessa vähennä vaatteiden ostamisesta syntyvää ilmastohaittaa. Muissa kulutustavaroissa käytetyn tuotteen hankinta vähentää ympäristökuormitusta. Vaatteissa näin ei ole. Asia ilmenee verkon kauppapaikka Torin teettämästä tutkimuksesta.
Hankkimalla tavaraa käytettynä suomalaiset välttivät viime vuoden aikana kerryttämästä hiilidioksidipäästöjä 83 897 tonnin edestä. Ympäristövaikutuksessa vertailukohtana on vaihtoehto, jossa suomalaiset olisivat hankkineet vastaavat tavarat uusina. Keskimäärin kukin suomalainen säästi vuoden aikana käytetyn tavaran kaupalla 12,1 hiilidioksidikiloa.
– Suomalaisten käytetyn tavaran kaupalla välttämä hiilijalanjälki vastaa sitä, jos jokainen helsinkiläinen ja puolet Vantaasta lentomatkustaisi Helsinki–Tukholma–Helsinki, Torin johtaja Jenni Tuomisto sanoo tiedotteessa.
– Käytetyn tavaran kauppa on aikamme megatrendejä ja yleistynyt Suomessakin valtavasti viime vuosien aikana. Käytetyn tavaran valitseminen on nyt suositumpaa kuin koskaan, Tuomisto toteaa.
Yhteensä Pohjoismaissa vältettiin käytettyä tavaraa hankkimalla hiilidioksidipäästöjä 349 726 tonnia viime vuonna. Määrä vastaa noin 2,4 miljoonan uuden polkupyörän valmistamista. Niistä riittäisi menopeli jokaiselle Suomen 10 suurimman kaupungin asukkaalle.
Tiedot selviävät Suomen suurimman kauppapaikan Torin teettämästä pohjoismaisesta Second Hand Effect 2023 -tutkimuksesta. Tutkimuksessa analysoitiin lähes 16 miljoonaa käytetyn tavaran ostosta. Second hand effect mittaa ympäristövaikutusta eli sitä, kuinka monen uuden tavaran valmistuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt voitiin välttää hankkimalla vastaava käytettynä.
Vaatteet suosittuja, kuormitus suurta
Vaatteet ovat Suomessa käytetyn tavaran kaupassa ainoita kulutustavaroita, jolla on negatiivinen vaikutus hiilidioksidipäästöihin. Vaatteet ovat yleisin kohde käytetyn tavaran kaupalle helppouden vuoksi. Ne ovat verrattain pieniä, kätevästi pakattavissa ja kuljetus on yksinkertaista.
– Suomen sisälläkin tapahtuva käytettyjen vaatteiden kauppa aiheuttaa päästöjä eikä vältä niitä. Lisäksi käytettyjäkin vaatteita tilataan paljon ulkomailta, jolloin kuljetus on yhä kuormittavampaa. Harvaa muuta käyttötavaraa on samalla tavoin kätevää tilata postitse, Tuomisto kommentoi ja jatkaa:
– Vaatteet poikkeavat muusta kulutustavarasta sitenkin, että niiden hankkiminen on eniten muuta kuin tarvepohjaista. Ja vaatteissa trendit vaihtuvat ja vaikuttavat enemmän kuin muussa kulutustavarassa. Harva ostaa jatkuvasti uusia lautasia tai tennismailoja. Jatkuvasti uusia vaatteita ostaa varsin moni.
Suomalaiset korvaavat vähiten käytetyllä uutta
Second Hand Effect 2023 -tutkimuksessa selvitettiin nyt ensimmäisen kerran niin sanottu korvausaste Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Korvausasteella tarkoitetaan käytetyn tavaran kulutusmallia eli hankittaisiinko tavara uutena, jollei sitä olisi löydetty käytettynä.
– Vaatteiden korvausaste on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin, vain 48 prosenttia. Se tarkoittaa, että keskiverrosti suomalaisilla käytettyjen vaatteiden shoppailijoilla on vaatekaapissaan puolet muita enemmän vaatteita, koska he ostavat keskimäärin yhden vaatteen sijasta kaksi. Se liittynee paljon siihen, että hinnat ovat verrattain halpoja ja valikoima laaja, Tuomisto kertoo.
– Ennen kaikkea pieni korvausaste kertoo siitä, että Suomessa on laajalti tapana ostaa käytettyjä vaatteita uusien vaatteiden lisäksi, ei korvata uusien ostamista käytetyllä, Tuomisto lisää.
Suomessa käytetty tavara korvaa uuden keskimäärin 47 prosentissa tapauksista. Pohjoismaista kärkisijalla ovat tanskalaiset, joiden korvausaste on 55 prosenttia. Norjalaiset korvaavat käytetyllä tavaralla uutta 54 prosentissa ja ruotsalaiset 50 prosentissa tapauksista
– Jotta korvausaste saadaan nousemaan ja kiertotalouden edut realisoitumaan, kulutusmallin on muututtava. Tämä tarkoittaa siirtymistä kohti malleja, joissa painotetaan kulutuksen vähentämistä, laadukkaiden tuotteiden pitkäaikaista käyttöä ja paikallisia ostoksia, Tuomisto toteaa.
Second Hand Effect 2023 -tutkimus keskittyy käytettyihin kulutustavaroihin. Laskentamenetelmä koskee vain kulutustuotteita, jotka voivat korvata uuden tuotteen hankinnan. Esimerkiksi autot ja asunnot eivät ole kulutustuotteita. Analyysin ulkopuolelle jäävät myös muun muassa antiikki, keräilyesineet ja alkuperäinen taide, lemmikit ja lemmikkitarvikkeet sekä palvelut.
