Keskuskauppakamari julkisti tänään yrityskyselynsä tulokset. Petteri Orpon (kok.) hallitus sai kouluarvosanaksi 7–. Jopa puolet yrityksistä kantoi huolta osaamisperusteisen maahanmuuton tilanteesta ja Suomen ilmapiiristä ulkomaisille osaajille.
– Tilanne on aidosti huono, kun jo yrityksetkin ovat huolissaan Suomen maabrändistä ja pyytävät päättäjiä lopettamaan rasismilla flirttailun. Työperäistä maahanmuuttoa ja erityisesti perheen tulemista Suomeen on vaikeutettu hallituksen toimesta. Ei Suomi voi hyötyä ulkomaisista osaajista, jos kynnys nostetaan korkealle jopa näin perustavissa kysymyksissä, tiivistää kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) tiedotteessa.
– Pääministeri Orpo esitti vasta eilen Kuntaliiton tilaisuudessa, että opposition puheet hallituksen toimista heikentäisivät Suomen maakuvaa. Tänään The Guardian käsitteli aivan ilman opposition apua hallituksen esitystä paperittomien välttämättömästä sairaanhoidosta, jonka valtionvarainministeri ehti jo rinnastaa kynsihoitoon. Suomi on hyvä maa työskennellä ja tarvitsemme osaavaa työvoimaa, mutta tällä hetkellä nimenomaan hallituksen sisäinen vastakkainasettelu maahanmuutosta ja rasismista vetää Suomea alaspäin, toteaa Mäkinen.
Lainsäädännön arviointineuvosto antoi tänään palautetta hallitukselle ulkomaalaislain muutosehdotuksesta koskien kolmen kuukauden aikarajaa työsuhteen päättymisestä karkotukseen. Neuvosto piti esitystä osin epäselvänä, eikä vaikutusta perus- ja ihmisoikeuksiin arvioitu riittävästi. Elinkeinoelämä on arvostellut tätä hallituksen esitystä alusta asti.
Yritykset kaipaavat ulkomaisen työntekijän palkkaamisen liittyvän työtaakan helpotusta ja panostuksia kotouttamiseen sekä kielen oppimiseen. Hallitus on kehunut kuluvalla viikolla, miten työlupien käsittelyä on saatu nopeutettua. Hänen mukaansa samaan aikaan kuitenkin perheenjäsenen oleskeluluvan käsittelyyn voi mennä yli 6kuusi kuukautta. Harva perheellinen lähtee näin epävarmassa tilanteessa vieraaseen maahan töihin.
Yritykset nostivat esiin myös leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Yritykset korostavat vahvan ammattiosaamisen merkitystä.
– Ammattikoulutuksen laatu ja nuorten työelämävalmiudet eivät synny leikkaamalla koulutuksesta. Nimellinen koulutus ei hyödytä ketään, vaan sen perustuttava ammattitaidon rakentumiselle ja luottamukseen omiin kykyihin. Hallituksen tulisi myös ymmärtää, että työelämän jatkuvasti muuttuessa tekijöillä on oltava mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan. Ilman sitä tekijät ja tarvittavat taidot eivät kohtaa, toteaa Mäkinen.
