Euroopan parlamentti vaatii jäsenmaita antamaan Ukrainalle luvan käyttää lahjoitettuja aseita iskiessään Venäjälle. Parlamentti äänesti asiasta torstaina valmisteluistunnossa.
Parlamentin päätöslauselmat eivät ole jäsenmaiden kannalta sitovia, mutta heijastelevat parlamentin näkemyksiä siitä, mihin suuntaan EU:n toivotaan kulkevan.
Päätöslauselmassa parlamentti alleviivaa, että riittämätön aseapu saattaa eliminoida jo tehtyjen aputoimitusten vaikutuksia. Meppien mukaan nykyiset rajoitukset estävät Ukrainaa harjoittamasta oikeuttaa puolustaa itseään täysimääräisesti. Samalla Ukraina ja sen väestö sekä infrastruktuuri ovat edelleen haavoittuvia ja hyökkäysten kohteena.
Mepit toistavat kehotuksensa jäsenvaltioille täyttää maaliskuussa 2023 antamansa sitoumus toimittaa miljoona patruunaa Ukrainaan ja nopeuttaa aseiden, ilmapuolustusjärjestelmien ja ammusten, mukaan lukien TAURUS-ohjusten, toimittamista. He toistavat myös kantansa, jonka mukaan kaikkien EU- ja Nato-maiden tulisi yhdessä ja erikseen sitoutua antamaan Ukrainalle vuosittain sotilaallista tukea vähintään 0,25 prosentilla bruttokansantuotteestaan.
Parlamentti tuomitsee erikseen Iranin ohjustoimitukset Venäjälle ja vaatii lisää pakotteita sekä Iranille että toiselle Venäjän asetoimittajalle Pohjois-Korealle. Myös Venäjän keskuspankilta jäädytettyjä varoja vaadittiin käyttöön Ukrainan hyväksi – muiltakin kuin EU:n jäsenmailta. Meppien mielestä maailman samanmielisten maiden tulisi tehdä yhteistyötä jäädytettyjen varojen saamiseksi käyttöön.
Parlamentin äänestäessä päätöslauselmasta 425 meppiä kannatti sitä ja 131 vastusti. Jokainen Suomen europarlamentaarikko äänesti päätöslauselman puolesta.
