Kiinan rooli Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan muodostaa Liana Fixin ja Heidi Crebo-Redikerin mielestä Eurooppaan kohdistuvan vakavan turvallisuusuhan, josta pitäisi puhua nykyistä enemmän.
– Eurooppalaisten on luovuttava siitä harhakuvitelmasta, että Peking istuisi sodan suhteen aidalla. Kiina on selvästi puolensa valinnut, Council on Foreign Relations -ajatushautomossa työskentelevät Fix ja Crebo-Rediker kirjoittavat Foreign Affairs -lehdessä.
– Tarkastelkaamme Venäjän asevoimien kokoa. Nato-virkamiehet arvioivat huhtikuussa, että Venäjän asevoimat ovat kasvaneet 15 prosenttia niiden hyökättyä vuonna 2022 Ukrainaan. Suuri osa tästä kasvusta perustuu tuoreiden amerikkalaisarvioiden mukaan Pekingin antamaan tukeen, he toteavat.
He muistuttavat Kiinan ja Venäjän myös tiivistäneen suoraa sotilaallista yhteistyötään viimeisen vuoden aikana. Kesäkuussa Kiinan vapautusarmeija osallistui ensi kertaa yhteisiin sotaharjoituksiin Valko-Venäjällä aivan Nato-maiden rajan tuntumassa ja lähetti yhdessä Venäjän kanssa pommikoneita lähelle Alaskaa.
– Samaan aikaan Peking on muuttanut diplomaattista kantaansa suhteessa Ukrainaan ja kieltäytynyt osallistumasta kesäkuiseen rauhankonferenssiin Sveitsissä, koska Venäjä ei ollut mukana. Kiinan edustajat ovat sen sijaan yhdessä Brasilian kanssa tyrkyttäneet omaa kuusikohtaista rauhansuunnitelmaansa, jossa Ukrainan suvereniteetista ja alueellisesta koskemattomuudesta ei sanota mitään, he huomauttavat.
Kiina on toistaiseksi pidättäytynyt toimittamasta Venäjälle tappavaa sotilasapua, mutta lähettää Fixin ja Crebo-Redikerin mukaan yhä enemmän kaksikäyttötuotteita ja kriittisiä komponentteja, joita Kreml tarvitsee kyetäkseen jatkamaan hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan. Kiinan ja Venäjän on myös raportoitu kehittävän yhdessä uutta Iranin Shahed-droonin kaltaista hyökkäyslennokkia, mikä on omiaan entisestään hämärtämään rajaa ei-tappavan ja tappavan avun välillä.
– Kiina ei ole neutraali toimija tässä sodassa. Saadakseen Pekingin vähentämään merkittävästi Venäjälle antamaansa tukea Eurooppa tarvitsee koordinoidun toimintaohjelman. Eurooppalaisten johtajien on ensinnäkin rinta rinnan Yhdysvaltojen kanssa päätettävä uusista ja entistä kovemmista pakotteista kiinalaisia yrityksiä ja rahoituslaitoksia kohtaan sekä laajennettava niitä tarpeen vaatiessa, Fix ja Crebo-Rediker sanovat.
He kehottavat eurooppalaisia valtioita myös päivittämään omat vientirajoituksensa erityisesti sellaisten kaksikäyttötuotteiden osalta, jotka voivat päätyä kiinalaisten välikäsien kautta Venäjän sotakoneiston käyttöön.
– Eurooppalaisten johtajien on lisäksi tunnustettava, että Kiinan tuki Venäjälle noudattaa strategista eikä vain kaupallista tai taloudellista logiikkaa. Tukemalla Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan Kiina horjuttaa Euroopan turvallisuutta, estää Ukrainaa saavuttamasta voittoa, joka olisi lännen edun mukainen, ja heikentää länsivetoista maailmanjärjestystä, he toteavat.
Kiinan saattaminen vastuuseen Venäjälle antamastaan avusta ei ole heidän mielestään yksinomaan poliittisesti tärkeää, vaan myös välttämätöntä Euroopan turvallisuuden takaamiseksi.
