Valtio ei myönnä lisärahoitusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialue haki ensimmäisenä alueena lisärahoitusta valtiolta peruspalveluiden turvaamiseen. Lisärahoitusta haettiin 74 miljoonaa euroa kuluvalle vuodelle ja 74 miljoonaa euroa ensi vuodelle.
Neuvotteluiden aikana tai valmistelumuistiosta ei saatu perusteita näkemykselle, että alueella olisi ollut edellytykset järjestää palvelunsa riittävällä tasolla valtion nykyisellä rahoituksella ilman lyhytaikaista lainoitusta.
– Osoitimme neuvotteluissa kattavasti, että valtion rahoitus ei riitä nykyiseen, asukkaiden lakisääteiseen palvelutasoon, vaan ensimmäisiä vuosia on paikattava lyhytaikaisella lainalla. Osoitimme, että tuotamme palveluita oikealla tasolla ja kustannustehokkaasti, hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö toteaa tiedotteessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi, koska valtion rahoitus ei ole ollut riittävällä tasolla. Ilman velanottoa palveluita ei voida tuottaa lakisääteisellä tasolla tänä vuonna.
– Koska olemme joutuneet rahoittamaan toimintaamme niin merkittävästi lyhytaikaisella lainalla, katsoimme, että lisärahoituksen hakeminen oli avointa ja vastuullista tässä vaiheessa, Aronkytö perustelee.
Neuvotteluiden valmistelumuistiossa todetaan ministeriöiden näkemyksenä, että hyvinvointialueella olisi ollut edellytykset järjestää palvelunsa riittävällä tasolla valtion nykyisellä rahoitustasolla. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen mukaan sitä ei kuitenkaan ole kuvattu, mihin johtopäätös perustuu.
– Neuvotteluissa ei käynyt ilmi, että palvelutasomme olisi liian korkea ja viesti oli, että teemme oikeita asioita. Johtopäätökset ovat mielestämme siksi yllättävät. Väistämättä syntyy vaikutelma, että neuvotteluissa ei pyritty tekemään objektiivista arviota tilanteestamme vaan löytämään perusteita sille, että rahoitusta ei voida myöntää, konsernipalveluiden toimialajohtaja Mikko Hokkanen sanoo tiedotteessa.
Aronkytö vakuuttaa, että hyvinvointialueella on toimiva uudistusohjelma, jonka avulla talous saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä.
– Lyhyelläkin aikavälillä välttämättömät palvelut pystytään tuottamaan, mutta on selvää, että päätöksellä on vaikutusta palvelutasoomme ja esimerkiksi palveluihin pääsyn nopeuteen, hän kertoo.
