Noin puolet venäläisistä kannattaa vetäytymistä Ukrainasta ja rauhanneuvottelujen aloittamista, vaikka Vladimir Putinin asettamia tavoitteita ei saavutettaisi, kertoo Radio Svoboda.
Tulokset selviävät Hroniki- ja Extreme Scan -tutkimusyhteisöiden teettämästä kyselytutkimuksesta, johon osallistui yhteensä 800 ihmistä syyskuun 10. ja 17. päivien välillä.
Sodan alkaessa Putin esitti vaatimuksikseen Ukrainan ”denatsifikaation” ja demilitarisaation”. 49 prosenttia vastaajista olisi valmis vetämään Venäjän sotajoukot pois Ukrainasta ilman, että näitä tavoitteita saavutetaan. 33 prosenttia vastaajista taas vastusti tällaista päätöstä sodalle.
Vetäytymistä kannattavien määrä on kasvanut yhdeksän prosenttia helmikuuhun 2023 verrattuna.
Rauhansopimusta, jossa sekä Ukraina että Venäjä tekisivät myönnytyksiä, kannattaa taas 63 prosenttia vastaajista.
Kun vastaajilta kysyttiin, onko tärkeämpää vallata takaisin Ukrainan haltuunottamat alueet Kurskissa vai uusia alueita Itä-Ukrainassa, 53 prosenttia piti Kurskia tärkeämpänä. Itä-Ukrainaan resurssit kohdistaisi vain 16 prosenttia vastaajista.
Venäläiset eivät tulosten perusteella vaikuta olevan kovin halukkaita lähtemään itse taistelemaan Ukrainaan. Vain 33 prosenttia vastaajista sanoisi tottelevansa puolustusministeriön määräystä lähteä taistelemaan Ukrainaan, mikäli sellainen annettaisiin. Yleistä liikekannallepanoa kannatti vain 29 prosenttia vastaajista.
Erillisessä puhelingallupissa selvisi, että 57 prosenttia vastaajista piti uutta liikekannallepanoa todennäköisenä. Tässä gallupissa vain 23 prosenttia vastaajista ilmaisi olevansa valmiita taistelemaan Ukrainassa.
Venäläisten parissa vaikuttaa olevan myös ymmärrystä asepalveluksen välttelijöille. Välttelemistä ymmärsi 51 prosenttia ja tuomitsi vain 27 prosenttia vastaajista.
