Venäjä vainoaa siekailematta verrattain vähäpätöisiäkin toisinajattelijoita ulkomailla, venäläinen tutkiva toimittaja sanoo.
Latviasta käsin Meduzalle Venäjästä raportoiva Lilia Japparova soittaa New York Timesin pysäyttävässä kirjoituksessaan hälytyskelloja tästä julkisuudelta piilossa tapahtuvasta Moskovan vainosta.
Kirjoituksessa todetaan ”Vladimir Putinin tekevän jotakin, mitä juuri kukaan ei huomaa”.
Japparova kertoo esimerkkinä oman kokemuksensa marraskuulta 2022. Hän sai tuolloin esihenkilöiltään varoituksen katsoa tarkasti, mitä suuhunsa panee ja lopettaa ruoan tilaaminen kotiin.
– En ottanut tätä alkuun kovinkaan vakavasti. Tajusin kuitenkin pian, miten tärkeitä heidän neuvonsa olivat. Kollegani Jelena Kostjutshenko sai tietää vain kuukautta myöhemmin tulleensa myrkytetyksi Saksassa.
Verkkouutiset on kertonut Kostjushenkon tapauksesta aiemmin tässä jutussa. Siinä kerrotaan myös kahden muun Venäjältä maanpakoon lähteneen naistoimittajan todennäköisistä myrkytystapauksista ulkomailla viime vuosina.
Lilia Japparova sanoo tällaisista tarinoista tulleen rutiinia. Hän listaa tekstissään esimerkkeinä tutkivan toimittaja Alesja Marohovskajan häirinnän Tshekissä ja venäläisloikkari Maksim Kuzminovin murhan Espanjassa.
– Molemmissa tapauksissa epäillään Kremlillä olevan näppinsä pelissä. Venäläiset oppositiohahmot tietävän hyvin olevansa ulkomaillakin yhä Venäjän tiedustelupalveluiden kohteita.
Toimittaja korostaa, että he eivät kuitenkaan ole ainoita. Hän muistuttaa sadoista tuhansista venäläisistä, jotka ovat joko valinneet lähteä tai joutuneet lähtemään maasta sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Nämä matalan profiilin toisinajattelijat ovat valvonnan ja kidnappausten kohteena. Heidän sortonsa tapahtuu silti täydessä hiljaisuudessa – valokeilan ulkopuolella ja usein niiden maiden hiljaisella hyväksynnällä tai riittämättömällä suojauksella, joihin he ovat paenneet.
– Tämä on hirvittävää. Kreml metsästää tavallisia ihmisiä ympäri maailmaa, eikä ketään tunnu kiinnostavan.
Japparova kertoo keränneensä tietoja Kremlin venäjältä pois lähteneisiin kohdistamasta vainosta suurhyökkäyksen alusta lähtien.
Kirjoituksessa listataan useita rankkoja esimerkkejä. Uhrien joukossa on ollut Japparovan mukaan aivan tavallisia ihmisiä kuten opettaja, lelukaupan omistaja ja punk-artisti.
Erilaista vainoamista kerrotaan tapahtuvan muun muassa Lontoossa, Prahassa, Pariisissa ja Istanbulissa ja monissa muissa kaupungeissa.
Japparovan rajuissa esimerkeissä venäläisiä on huijattu palaamaan takaisin kotimaahansa ja päätynyt jopa kidutetuiksi. Joitain on taas seurattu kadulla jopa lennokeilla.
– Monet ulkomailla elävät venäläiset ovat haavoittuvaisia ja heiltä puuttuu suojelua, Lilia Japparova sanoo.
Hänen mukaansa asepalvelusta vältteleviltä ja myös aktivisteilta evätään usein poliittinen turvapaikka.
– Sotaa vastustavia maasta paenneita tukee kourallinen ihmisoikeusjärjestöjä, joiden toiminnan jatkuminen on jatkuvasti uhattuna varojen vähyyden takia.
– Venäjä puolestaan käyttää suuria määriä resursseja maanpaossa eläviin – syyttäen heitä maanpetoksesta ja terrorismista ja jahdaten heitä vainoharhaisesti ympäri maailmaa. He ovat välittömän uhan alaisia. Suurempi vaara on kuitenkin se, että maailma unohtaa täysin nämä ihmiset ja sen, miksi he alun perin jättivät maansa.
