Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessa tarjoillaan arvioita julkisyhteisöjen velkasuhteen kehityksestä.
Kun otetaan huomioon Suomen taloushistorian perusteella mahdolliset ennusteen perusuraa heikommat ja suotuisammat kehityskulut, voidaan arvioida, että julkisen talouden velkasuhde on kuluvan vaalikauden päättyessä noin 60 prosentin todennäköisyydellä 78–93 prosenttia, VM arvioi. Kahden vaalikauden jälkeen vuonna 2031, velkasuhde on samalla todennäköisyydellä 78 –99.
Alta löytyvät ministeriön ennusteeseen sisältyvät kuviot avaavat arvioita.
Julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna 76,6 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tänä vuonna sen odotetaan nousevan yli 80 prosenttiin. Velan nopea kasvu tänä vuonna johtuu VM:n mukaan pääasiassa valtion- ja paikallishallinnon alijäämistä sekä heikosta suhdannetilanteesta.
Velkasuhteen kasvun ennustetaan hidastuvan vuonna 2025, kun Petteri Orpon (kok.) hallituksen säästötoimet tulevat voimaan ja taloustilanne parantuu. Tämän jälkeen velkasuhteen kasvu hidastuu edelleen ja velkasuhde on ennustejakson lopussa noin 86 prosenttia.
Vaikka odotettu talouden piristyminen ja sitä seuraava kasvu tulee supistamaan velkasuhdetta, ei se yksin riitä kääntämään velkasuhdetta laskuun, ennusteessa muistutetaan.
Korko kolminkertaistuu
Ministeriö tarjoilee myös kipeän muistutuksen velkasuhteen pitkän aikavälin kehityksestä. Tällä hetkellä arvioidaan, että velan suhde BKT:hen alkaa 2030-luvun lopulla kasvaa jälleen hitaasti.
– Julkinen velka on hieman yli 85 prosenttia keskipitkän aikavälin lopussa vuonna 2028. Painelaskelmassa julkinen velkasuhde nousee noin 100 prosenttiin 2030-luvun lopussa. Väestön ikääntyminen sekä nousevat velanhoitokustannukset kasvattavat velkasuhdetta, kun talouskasvu pysyy samaan aikaan vaimeana, arvio kuuluu.
VM:n ennuste julkisen velan korkokulujen kehityksestä pitkällä aikavälillä on varsin huolestuttava.
Julkisen velan korot ovat pitkään olleet varsin alhaiset. Korkojen nopea nousu viime aikoina on kuitenkin muuttanut asetelmaa, ja korkomenojen kasvu jatkuu yhä.
Julkisen velan efektiivinen korko, eli korkomenojen suhde velkaan on arvion mukaan nousemassa kolmeen prosenttiin 2030-luvun alkupuolella ja neljään prosenttiin 2040-luvulla.
Julkisen velan efektiivinen korko on vertailun vuoksi nyt 1,6 prosenttia. Hallituskauden lopussa vuonna 2027 sen ennustetaan olevan 2,1 prosenttia.
Ministeriö huomauttaa julkisen velan efektiivisen koron olleen vielä vuonna 2021 vain 0,7 prosenttia. Korko on siis kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa ja sen ennustetaan kolminkertaistuvan hallituskauden loppuun mennessä.
VM on laatinut myös ennusteen, jossa ovat mukana ne hallitusohjelman toimet, jotka perusurasta puuttuvat.
Niitä ovat hyvinvointialueiden omat 1,1 miljardin euron säästöt sekä noin 14 000 uutta työllistä vuoden 2028 tasossa tarkoittavat toimet. Näiden ansiosta velkasuhde laskee arviossa hieman perusuraa matalammalle tasolle ja tasaantuu pidemmäksi aikaa.
– Velkasuhteen kehitykseen liittyy sekä positiivisia että negatiivisia riskejä. Positiivisena riskinä voidaan pitää esimerkiksi talouden nopeampaa kasvua tai sosiaali- ja terveysmenojen hitaampaa kustannusten nousua. Toisaalta negatiivisina riskeinä voidaan nähdä korkomenojen nopeampi kasvu sekä taloudelliset tai muut kriisit, jotka voivat lisätä julkisia menoja, kasvattaa alijäämiä ja siten kiihdyttää velan kasvua.
