Suomi valmistelee ensimmäisen keskipitkän aikavälin suunnitelmansa, mikä liittyy EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi maanantaina 23. syyskuuta luonnoksen Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelmaksi 2025–2028, valtioneuvosto kertoo tiedotteessa. Suomi esittää suunnitelmassa sitoumuksensa julkisten nettomenojen vuotuiseksi kasvuvauhdiksi.
Suunnitelma ei edellytä hallitukselta lisäsopeutusta jo päätettyjen toimien lisäksi. Valtiovarainministeriö järjestää suunnitelmasta kuulemistilaisuuden.
EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt tulivat voimaan 30. huhtikuuta. Uudet säännöt velvoittavat jäsenvaltioita tekemään kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman neljäksi tai viideksi vuodeksi riippuen vaalikauden pituudesta.
Suunnitelmissa jäsenvaltiot esittävät sitoumuksensa julkisten nettomenojen vuotuiseksi kasvuvauhdiksi neljäksi seuraavaksi vuodeksi. Tämän niin kutsutun nettomenopolun asettamista rajaa komission laatima viiteura, joka on laadittu sekä neljän että seitsemän vuoden sopeutuskaudelle.
Suunnitelmasta sekä sen sisältämästä nettomenopolusta on keskusteltu virkamiestasolla komission kanssa kesän aikana. Keskustelut ovat sujuneet hyvin.
Komission laskeman viiteuran Suomelle määrittämä julkisen talouden sopeutusvaade on merkittävä, koska velka-aste nousee edelleen. Siksi Suomi hakee sopeutuskauden pidennystä seitsemään vuoteen.
Suomen pitää sitoutua rakenteellisiin uudistuksiin ja investointeihin, jotta sopeutuskautta voidaan pidentää. Pidennyksen perusteeksi Suomi esittää uudistus- ja investointikokonaisuuden, joka muodostuu osista Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (RRP) sekä kahdesta sosiaaliturvauudistuksen osasta: yhden perusturvaetuuden mallista ja viimesijaisen toimeentulotuen uudistamisesta.
Nettomenopolku on asetettu siten, että se on yhteensopiva hallitusohjelmassa ja vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmassa päätettyjen julkista taloutta yhteensä noin 9 miljardilla eurolla vahvistavien toimenpidekokonaisuuksien kanssa.
Hallitus on sitoutunut toimenpidekokonaisuuksien täysimääräiseen toimeenpanoon. Yhdessä hallituksen tavoittelemien työmarkkinavaikutusten toteutumisen kanssa se varmistaa, että Suomi noudattaa nettomenopolkuaan.
Nettomenopolkua noudattamalla alijäämä painuu alle 3 prosentin viitearvon vuonna 2025 ja velkasuhde kääntyy laskuun vuonna 2027 hallituksen tavoitteiden mukaisesti.
Valtioneuvosto antaa asiasta pääministerin ilmoituksen eduskunnalle ja kuulee talousneuvostoa. Valtiovarainministeriö järjestää keskipitkän aikavälin suunnitelmasta kuulemistilaisuuden kansalaisyhteiskunnalle 3.10.2024 klo 9–11. Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelman 10. lokakuuta ja suunnitelma toimitetaan EU:lle.
Euroopan komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmat, mukaan lukien nettomenopolun, minkä jälkeen EU:n neuvosto hyväksyy ne.
Suunnitelmien toimeenpanoa seurataan vuosittain tehtävissä edistymisraporteissa. Jos jäsenvaltion velkasuhde ylittää perussopimuksen 60 prosentin viitearvon ja jäsenvaltio poikkeaa neuvoston hyväksymältä nettomenopolulta, se voi joutua liiallisen alijäämän menettelyyn velkakriteerin rikkoutumisen perusteella.
