Kansainvälisen kaupan riskit ja epävarmuus kysynnän kehityksestä sumentavat ruoka-alan kasvunäkymiä, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste.
Elintarviketeollisuuden tuotanto ja vienti ovat kuitenkin virkistymässä. Maatalouden yrittäjätulo putoaa viime vuodesta, kun tuottajahinnat laskevat. Ruuan hinta laskee tänä vuonna 0,3 prosenttia ja nousee ensi vuonna 1,0 prosenttia.
– Ruokamarkkinat ovat sopeutumassa uuteen tasapainoon ja korkeampiin hintoihin viime vuosien rajujen muutosten jälkeen. Toisaalta riskit esimerkiksi viennissä Kiinaan ovat lisääntyneet, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala tiedotteessa.
Kuluttajien ostovoima alkaa vähitellen palautua, ja tänä vuonna elintarvikkeiden tuotanto ja myynti päivittäistavarakaupassa kasvaa kahden laskuvuoden jälkeen. Kysynnän kehityksestä on kuitenkin epävarmuutta, sillä kuluttajien luottamus talouden kehitykseen on heikkoa, ja hidasteena on myös yleinen alv-korotus, joka hidastaa ostovoiman palautumista.
Maatalouden yrittäjätulo ei pääse kasvuun tänä tai ensi vuonna, koska tuottajahinnat laskevat enemmän kuin tuotantopanosten hinnat. Tuotantopanoshinnat ovat tasaantuneet viime vuosien hintapiikeistä, ja esimerkiksi rehujen ja lannoitteiden hinnoissa nähdään hienoista laskua. Hintataso on silti jäänyt aiempaa korkeammaksi.
Kotimaan kokonaisviljasato on tänä vuonna kohtuullinen, minkä vuoksi viljojen hinnat ovat laskussa. Taustalla vaikuttaa lisäksi viljavarastojen myynti. Osalle viljelijöistä vuodesta voi silti tulla pettymys alueellisten laatuvaihteluiden vuoksi.
– Lihantuotannossa naudanlihan tuotanto vähenee ja siipikarjanlihan tuotanto kasvaa, kun tänä vuonna palataan normaaleihin kulutustrendeihin lyhytaikaisten kulutusmuutosten jälkeen. Myös maidontuotannon väheneminen laskee naudanlihan tuotantoa, kertoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.
Maitosektorilla tuottajahinnat laskevat tänä vuonna huomattavasti enemmän kuin lihasektorilla. Tähän on vaikuttanut vähentynyt vienti sekä maitotuotteiden lisääntynyt tuonti. Maidon hinnassa on kuitenkin nousupaineita, koska tuottajahinta on jäänyt Suomessa jälkeen EU:n hintatasosta.
Kansainvälisen kaupan jännitteet ovat kasvamassa. Tilanteen eskaloituessa merkittävänä riskinä on Kiinan ruoka-alaan kohdistamat tullit ja niiden vastatullit, koska ruoka on kaikissa maissa poliittisesti merkittävä teema. Vaikutukset voivat osua suoraan tai välillisesti Suomenkin elintarvikesektoriin.
Vienti tarjoaa silti elintarvikesektorille enemmän kasvumahdollisuuksia kuin kotimaan markkinat. Kiinan markkinoilta haetaan edelleen kasvua muun muassa siipikarjanlihasta ja maitotuotteista. Elintarvikeviennin arvo kasvaa hieman tänä vuonna. Myös tuonti kasvaa.
Ruuan hintakehitys on selvästi tasoittunut. Tähän on vaikuttanut elintarviketeollisuuden kustannusten nousun pysähtyminen. Toisaalta teollisuudessa ja kaupassa on palkkapaineita. Lisäksi eräiden tuontiraaka-aineiden, esimerkiksi kahvin, kaakaon ja appelsiinimehun, hinta on viime aikoina noussut jyrkästi. Nousun taustalla on sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen, ja ilmastonmuutos onkin tulevaisuudessa yhä enemmän ruuan hintakehitykseen vaikuttava tekijä.
– Nämä kaikki aiheuttavat sen, ettei hinnoissa ole näkyvissä mainittavaa laskua. Tänä vuonna ruuan hinta laskee vuositasolla keskimäärin 0,3 prosenttia. Ensi vuonna ruuan hinta nousee yhden prosentin, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Maitotuotteiden hinnat laskevat tänä vuonna enemmän kuin lihan, mutta leivissä ja viljatuotteissa laskua ei juurikaan nähdä.
Kaksi vuotta peräjälkeen laskenut elintarviketeollisuuden tuotanto kääntyy taas kasvuun ennustekaudella, mutta jää vielä alle vertailuvuoden 2021. Ruuan hinnannousun pysähtyminen näkyy teollisuuden liikevaihdossa, jonka kasvu jää tänä vuonna noin puoleen prosenttiin. Ensi vuonna liikevaihto kasvaa hieman tuotannon mukana.
Teollisuuden investointiympäristö pysyy vaikeana, eikä kasvua juuri nähdä. Makeisten ja suklaan arvonlisäveroon kaavailtu korotus on jäädyttänyt makeisyhtiöiden investointeja.
