Suomella ei ole selkeää suuntaa parempaan ja nyt tarvitaan johtajuutta ja rohkeita päätöksiä, sanoi keskustan varapuheenjohtaja ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi eduskunnan käydessä lähetekeskustelua valtion vuoden 2025 budjetista.

– Kodeissa ja työpaikoilla on huoli tulevaisuudesta. Maassa kasvavat nyt vain työttömyys, konkurssit, velka ja veroprosentit, Lohi sanoi pitämässään puolueen ryhmäpuheenvuorossa.

Hän viittasi budjetin alijäämään 2021–23 ja siihen, että ensi vuonna velkaa otetaan yli 12 miljardia euroa.

Lohen mukaan säästää pitää, mutta säästöt pitää tehdä kuitenkin järkevästi, etteivät ne hidasta talouskasvua.

Ensi vuoden talouskasvusta ennustetaan vaisua. Keskustan mukaan vuotuinen kasvu on saatava alkamaan ”vähintään kakkosella”.

– Keskustan linja on, että kasvu pitää tuplata ennustetusta.

Lohen mukaan päätöksiä pitää tehdä heti, ei vasta ensi keväänä.

– Näkymä on, että syksyn ja talven mittaan yhä useampi työssä käyvä saa lomautus- tai irtisanomislapun käteensä. Yhä useampi yrittäjä joutuu laittamaan lapun luukulle, hän sanoi.

Keskusta rakentaisi kasvua Lohen mukaan esimerkiksi kotitalousvähennyksellä, jota ei tulisi leikata.

– Emmekä myöskään arvonlisäveron uusilla kiristyksillä. Ne heikentävät kasvua.

– Rakentaisimme kasvua toteuttamalla investointien verohyvityksen myös pienille ja keskisuurille yrityksille, nopeuttamalla tuntuvasti investointien luvituksia niin, että Suomessa on Euroopan nopein luvitus vuoteen 2027 mennessä, verottamalla yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia, Lohi luetteli.

Keskusta antaisi alimman eläkeiän saavuttaneille työssä jatkaville tuntuvan 20 prosentin verokannustimen sekä tekisi itäisestä Suomesta erityistalousalueen.

Tunnin junan rahat tulisi laittaa ”nykyisiin teihin kaikkialle Suomeen” ja lisäksi helpottaa ulkomailta Suomeen töihin ja opiskelemaan tulemista.

Keskusta paheksuu hyvinvointialueiden säästötoimia, joilla puolueen mukaan alueet pakotetaan kaavamaisiin leikkauksiin.

– Keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista. Antaisimme hyvinvointialueille paremmin aikaa tasapainottaa talouttaan ja työrauhan palvelujen kehittämiseen. Hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus onnistua, Lohi sanoi.

Toisaalta Lohen mukaan kaikki palvelut ja toiminnot, joilla ei ole todellista vaikuttavuutta ihmisten terveyteen, pitäisi karsia.

– Ennen kaikkea tukisimme hyvinvointialueita rohkeilla palveluita ja niiden sisältöä koskevilla lainsäädäntöuudistuksilla. Nyt on palveluiden uudistamisen aika.