Hyvinvointialueiden talousahdinko on julkisuudessa aiemmin esitettyjä tietoja huomattavasti syvempi. Verkkouutiset mallinsi alueiden taloutta tilinpäätöstietojen, valtion ensi vuoden talousarvioesityksen sekä valtiovarainministeriön (VM) julkaiseman hyvinvointialueiden rahoituksen painelaskelman pohjalta.
Mallinnuksen mukaan hyvinvointialueiden alijäämä kasvaa vielä ensi ja sitä seuraavanakin vuonna ja nousee yhteensä yli kolmeen miljardiin euroon.
Vuoden 2023 alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden on saatava taloutensa tasapainoon ja maksettava taseeseensa kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
Vain pari aluetta pystyisi mallinnuksen perusteella maksamaan alijäämänsä takaisin vuoden 2026 loppuun mennessä.
VM:n mukaan hyvinvointialueiden kahden ensimmäisen toimintavuoden alijäämä on nousemassa ainakin 2,8 miljardiin euroon.
Hyvinvointialueiden rahoitus vuodelle 2025 on koko maassa yhteensä noin 26,2 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa kuluvasta vuodesta noin 2,2 miljardia euroa. Ensi vuoden rahoitusta korottaa erityisesti rahoituksen niin sanottu jälkikäteistarkistus, joka on noin 1,4 miljardia euroa. Jälkikäteistarkistus on laskettu hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätösarviotietojen perusteella.
Tästä huolimatta alueet tekevät ensikin vuonna alijäämää.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi alkuviikosta hyvinvointialueiden rahoitusta koskevassa tiedotustilaisuudessa, että alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämistä vuodesta 2026 ei tällä hetkellä ole suunnitteilla.
VM:llä on tällä hetkellä erityistarkkailussa kuusi aluetta.
Verkkouutisten tekemässä mallinnuksessa hyvinvointialueiden tämän vuoden arvioidut nettokustannukset on poimittu alueiden puolivuotisraportoinnin tilinpäätösennusteesta, joka on julkisesti saatavilla.
Nettokustannukset on laskettu huomioimalla alueiden toimintakate (eli toimintatuottojen ja -menojen erotus), poistot sekä rahoitustulot ja -menot.
Alueiden ensi ja seuraavan vuoden nettokustannusten nousun indikaattorina on käytetty valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä annettuja lukuja.
Alueiden nettokustannusten arvioidaan kasvavan ensi vuonna 3,5 prosenttia ja vuonna 2026 edelleen 4,4 prosenttia.
VM:n mukaan alueiden menojen kasvu johtuu pääasiassa hintojen nopeasta noususta. Erityisesti henkilöstömenot kasvavat suurten sopimuskorotusten ja palkkaohjelmien vuoksi yleistä ansiotasoa nopeammin.
Vuosien 2025 ja 2026 nettokustannusten laskemisessa ei ole huomioitu hyvinvointialueilla käynnissä olevia muutosneuvotteluja ja säästötoimia, sillä tarkkaa tietoa niistä ei ole vielä saatavilla.
Valtion rahoituksen kehitys on poimittu VM:n hyvinvointialueiden rahoituksen painelaskelmasta.
Alueiden tulot koostuvat pääosin valtion rahoituksesta sekä lisäksi muun muassa asiakkailta saatavista maksutuotoista.
Mallinnus kertoo hyvinvointialueiden talouden kuvasta karua kieltä.
Alijäämän tekeminen jatkuisi sekä ensi vuonna että myös vuonna 2026.
Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä myönnetään, että alueet tulevat tekemään ensi vuonna alijäämää. VM:n arvio on 0,3 miljardia euroa.
Alijäämät olisivat nousemassa vuoden 2026 loppuun mennessä yhteensä yli kolmeen miljardiin euroon, ja hyvin harva alueista pystyisi kattamaan sen aikataulussa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hallituksen on joko nostettava hyvinvointialueiden valtionrahoitusta ja/tai alueiden on tehtävä merkittäviä lisäsäästötoimia tulevina vuosina tai hallituksen on pidennettävä alijäämien kattamisvelvoitetta vuoden 2026 jälkeen.
Hyvinvointialueille mahdollisesti annettava lisärahoitus vaikuttaisi myös valtiontalouden rahoituskehyksiin. Toisin sanoen rahoituksen noustessa säästöjä on haettava muualta.
Alueiden talouden tilannekuva tarkentuu, kun niiden ensi vuoden talousarviot valmistuvat syksyn aikana, ja kun alueiden tämän vuoden tilinpäätökset valmistuvat ensi vuoden alussa.
VM muistuttaa valtion ensi vuoden talousarviossa myös alueiden nopeasta velkaantumisesta: hyvinvointialueiden lainakanta, joka oli viime vuoden lopussa noin 5,8 miljardia euroa, on nousemassa painelaskelmassa lähes 12 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä.
Jos jokin hyvinvointialue ei selviä tehtävistään, voidaan lain kriteereiden täyttyessä käynnistää arviointimenettely. Siinä valtio käytännössä ottaa ohjat alueella ja menettelyssä tehdään ehdotus alueen talouden tervehdyttämiseksi.
Hyvinvointialueen itsehallintoa rajoitetaan merkittävästi. Menettely voi viime kädessä johtaa hyvinvointialueen lakkauttamiseen ja yhdistämiseen toiseen alueeseen.