Yli kuusikymmentä prosenttia lapsista, joilla on pääsy internetiin, on päivittäin tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa huolimatta groomingiin liittyvistä huolistaan.

Tämä käy ilmi Pelastakaa Lasten ja Western Sydneyn yliopiston julkaisemasta uudesta tutkimuksesta.

Tutkimusryhmä haastatteli noin 600:a 8–18-vuotiasta lasta ja nuorta Suomesta, Australiasta, Filippiineiltä, Kambodžasta, Kolumbiasta, Keniasta ja Etelä-Afrikasta. Lapsilta kysyttiin heidän kokemuksistaan verkossa saamistaan epäasiallisista pyynnöistä, kuten henkilökohtaisten tietojen tai kuvien lähettämisestä.

Raportin Protecting Children from Online Grooming laati Western Sydneyn yliopiston Young & Resilient -tutkimuskeskus.

Grooming räjähtänyt käsiin

Koronapandemian jälkeen groomingiin eli lasten houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin sekä taloudelliseen kiristämiseen liittyviä tapauksia on ollut ennätyksellinen määrä. Grooming-tapausten määrä on noussut 82 prosenttia kyseisenä aikana.

Verkossa tapahtuvan houkuttelun tavat ovat myös muuttuneet, ja nopeimmin kasvava houkuttelun muoto kohdistuu poikien taloudelliseen kiristämiseen.

Raportin mukaan lapset kaikissa kulttuureissa ja ikäryhmissä suhtautuivat epäluuloisemmin tuntemattomiin ihmisiin verkossa kuin henkilökohtaisesti tuntemiinsa. Silti suurin osa (66 %) tutkimukseen osallistuneista lapsista oli päivittäin verkossa vuorovaikutuksessa tuntemattomien ihmisten kanssa.

Pienituloisten perheiden lapset suuremmassa riskissä

Korkean tulotason maissa asuvat lapset hyödynsivät kaksi kertaa todennäköisemmin yksityisyysasetuksia suojautuakseen ei-toivotuilta yhteydenotoilta kuin matalan tulotason maiden lapset.

Keskituloisissa maissa lapset ottivat yhteyttä tuntemattomiin ihmisiin verkossa etenkin taloudellisten etujen saamiseksi.

Lapset kertoivat, että heidän on vaikea tietää verkossa tuntemattomien ihmisten aikomuksia. Lapset olivat huolissaan etenkin siitä, että heiltä pyydetään henkilökohtaisia tietoja tai alastonkuvia, heitä houkutellaan mukaan seksuaalissävytteiseen viestittelyyn tai he altistuvat rikolliselle toiminnalle.

Lapset vaativat parempaa suojelua verkossa

Raportista selviää, että lapset haluavat ja tarvitsevat parempaa suojelua verkossa. He kertoivat käyttävänsä ensisijaisesti intuitiotaan ja tekevänsä taustatarkastuksia ollessaan yhteydessä tuntemattomien ihmisten kanssa sen sijaan, että he hakisivat apua luotettavilta aikuisilta ja ilmoittaisivat epäasiallisista yhteydenotoista eteenpäin.

Vaikka lapset ovat itsekin miettineet lukuisia keinoja suojella itseään, he vaativat laajaa, helposti saatavilla olevaa, kohdennettua verkkoturvallisuuskoulutusta niin itselleen kuin huoltajilleen.

Lapset tekivät myös konkreettisia ehdotuksia siitä, miten teknologiayhtiöt ja hallitukset voisivat toteuttaa muutoksia, jotka auttaisivat pitämään lapset turvassa verkossa.

Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn erikoistuneen Nettivihjeen asiantuntija Mikko Ahtila Pelastakaa Lapset ry:stä toteaa, että lapsilla on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä, myös digitaalisissa ympäristöissä.

– Lasten on voitava hyödyntää verkon tarjoamia mahdollisuuksia ilman väkivallan pelkoa. Tämä edellyttää koko yhteiskunnalta sitoutumista. Hallituksilla, kansalaisjärjestöillä, teknologiayrityksillä, opettajilla ja huoltajilla on velvollisuus suojella lapsia. Myös lasten omaa ääntä on tärkeä kuulla, hän sanoo.